Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnissa noin 80 prosenttia työpaikoista on alueiden suurimmissa kaupungeissa.
Suomessa on toisaalta vain kuusi maakuntaa, joissa suurimpien kaupunkien osuus maakunnan työpaikoista jää alle puoleen. Näitä ovat Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Lappi, Etelä-Savo, Kanta-Häme ja Satakunta.
Työpaikat ovat Suomessa keskittyneet keskuskaupunkeihin asukkaita voimakkaammin. Vain kuudessa maakunnassa yli puolet väestöstä asuu alueen suurimmissa kaupungeissa.
Maan 21 suurimmassa kaupungissa kuitenkin asuu jo nyt yli puolet kaikista suomalaisista ja heidän määränsä kasvaa yhä.
Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat ja pormestarit allekirjoittivat kesällä kannanoton, jossa ne syyttivät hallitusta suurten kaupunkien ohittamista maakuntauudistuksen valmistelussa.
– Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa ei ole arvioitu mitenkään uudistuksen vaikutuksia kaupunkeihin tai asukkaihin eikä siten myöskään vaikutuksia Suomen kilpailukyvylle ja kaikkien suomalaisten hyvinvoinnille, kaupungit paheksuvat tuolloin kannanotossaan.
Torstaina kokoontuneet 21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajat olivat yhteisessä kannanotossaan huomattavasti maltillisempia ja korostivat kaupunkien edellytyksiä luoda talouskasvua ja hyvinvointia. Lisäksi ne vaativat, että lainsäädännön ja julkisen hallinnon tulee mahdollistaa eri alueille erilaisia ratkaisuja.
–Kaupunkiseutujen ja koko maan kehittäminen eivät ole keskenään ristiriitaisia tavoitteita, kannanotossa todetaan.
Sunnuntaina kantaa kaupunkikeskusteluun otti myös SDP:n presidenttiehdokas ja kansanedustaja Tuula Haatainen . Hän sanoo, että kaupunkien ja maaseudun välistä vastakkainasettelua ei tarvita.
– Kyse ei ole vain pääkaupunkiseudusta vaan koko maan kasvukeskusten kehittämisestä. Voimistuvat kasvukeskukset säteilevät hyvinvointia ympäröivään maaseutuun. Kaupunkiväestö tarvitsee elinvoimaista maaseutua jo pelkästään huoltovarmuuden vuoksi, Haatainen sanoo.
Haataisen mukaan nyt olisi kehitettävä kasvun edellytyksiä. Elinvoimaisuuden ja uusien työpaikkojen takaamiseksi on Haataisen mielestä investoitava tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
OSSI RAJALA, DANIEL WALLENIUS