Seinäjoen ydinkeskusta saa uuden keskustan kehityssuunnitelman.
Suunnitelman tarkoituksena on luoda suuntaviivat, joiden avulla keskustaa kehitetään palvelemaan entistä paremmin sen nykyisiä ja tulevia asukkaita ja alueella olevia yrityksiä. Pyrkimyksenä on myös parantaa keskustassa liikkumista ja tehdä sinne pääsemisen mahdollisimman helpoksi.
Keskustaa on visioitu vuosien varrella moneen otteeseen. Kiivaimmillaan suunnittelu oli ennen ydinkeskustan kokonaisremonttia. Mihin uutta suunnitelmaa tarvitaan ja miten se eroaa muista? Kysymykseen vastaa kaavoitusjohtaja Martti Norja.
– Muut suunnitelmat ovat olleet pintaraapaisuja. Nyt mennään syvemmälle siihen, mitä keskustassa voisi oikeasti tapahtua ja miten alue saataisiin elämään. Katse on ihmisissä ja heidän toiminnoissaan eikä siinä tuleeko taloon viisi vai kahdeksan kerrosta.
Kehityssuunnitelma on Seinäjoen kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen tilaama. Se tehdään yhteistyössä seinäjokelaisen Oopeaa-toimiston sekä tanskalaisen Gehl Architects -toimiston kanssa. Kaavoitusjohtaja iloitsee erityisesti siitä, että mukaan on saatu arkkitehti David Sim. Hän on rakennuksia enemmän kiinnostunut niiden välissä olevasta elämästä eli ihmisistä.
Sim osallistui Seinäjoella maanantaina pidettyyn ideointipäivään, jonne oli kutsuttu kolmisenkymmentä henkeä. Keskustelun ja kysymysten jälkeen asioita ruodittiin työpajoissa. Norja on tyytyväinen päivän antiin.
– Asioita pohdittiin lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Ideat lentelivät mobiilisovelluksista istumapaikkojen järjestelemiseen.
Ideat päätyvät tammikuussa julkaistavaan lopulliseen raporttiin. Sen jälkeen on tarkoitus ryhtyä käytännön toimiin.
– Osa saattaa toteutua jo kesällä. Parkkipaikkoja voidaan ottaa ihmisten käyttöön. Autojen tilalle voidaan kehittää oleskelupaikkoja tai perustaa niihin vaikka väliaikaisia kioskeja ja myymälöitä.
Sim ja Norja haluaisivat ydinkeskustasta kävelypainotteisen.
– Kävelijä on satunnainen ostaja, joka poikkeaa liikkeeseen ilman etukäteissuunnitelmaa. Ilman ihmisiä ei ole elävää keskustaa.
Simin mielestä vuodenajat eivät ole keskustan elävöittämisen esteenä. Väki lähtee liikkeelle talvellakin, jos tarjolla on tarpeeksi mielenkiintoisia asioita.
– Tanskassa ihmiset pyöräilevät töihin tuulessa ja tuiskussa. Kävelykaduilla riittää väkeä kylmilläkin säillä. Terassilla olevien vilttien alle on mukava käpertyä nauttimaan kuumaa glögiä.
Teksti: Virpi Kupiainen-Ämmälä
Lue koko juttu 15.11.2017 Eparista
