Kesä on ja sähköpotkulaudat ovat palanneet katukuvaan ympäri Suomen. Uuden kauden alkaessa Suomen kaupungeille tulisi antaa oikeat keinot toimialan säätelyyn, jotta mikroliikkuvuudesta saadaan täysi hyöty irti.
Sähköpotkulaudat ovat tulleet jäädäkseen; pelkästään Suomessa tehtiin viime vuonna 13 miljoonaa matkaa ja ajettiin 22 miljoonaa kilometriä. Sähköpotkulaudoista on tullut luonnollinen osa kaupunkikuvaa monissa Suomen kaupungeissa, ja lyhyiden etäisyyksien sekä mainion kevyen liikenteen infrastruktuurin ansiosta Vaasa ei ole siitä poikkeus.
Jaetulla mikroliikkumisella on monia etuja; se on edullinen ja päästötön liikkumismuoto, joka vapauttaa tilaa ruuhkaisissa kaupungeissa. Se täydentää joukkoliikennettä ja vähentää riippuvuutta autoista. Vaasan kaupunkistrategia tähtää hiilineutraaliuteen jo 2020-luvun aikana, tavoitteenaan olla Suomen energiaviisain ja energiatehokkain kaupunki. Liikenteen osuus päästöissä on merkittävä, minkä vuoksi toimiva ja vähäpäästöinen mikroliikkuminen voi auttaa kaupunkia saavuttamaan omat hiilineutraaliustavoitteensa.
Vaikka mikroliikkuvuus tarjoaa monia etuja kaupungeille ja kansalaisille, haasteilta ei ole vältytty. Liikenne- ja viestintäministeriö esitti maaliskuussa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja sähköpotkulautailun selkeyttämiseksi kaupungeissa. Ehdotukseen sisältyi valtakunnallinen pysäköintikielto, joka velvoittaisi sähköpotkulaudat pysäköimään vain niille osoitetuille pysäköintialueille. Ehdotus on nykyistä sääntelytarvetta laajempi ja voi johtaa liian raskaaseen ja kalliiseen sääntelyyn. Mikä tärkeintä, se ei ratkaisisi kaupungeissa koettuja toiminnan ydinhaasteita.
Koska suurimmat haasteet liittyvät pysäköintiin, turvallisuuteen ja sähköpotkulautojen suureen määrään, Suomen kaupungeille tulisi antaa mahdollisuus kilpailuttaa mikroliikkumispalveluita paikallisesti. Useiden kaupunkien ja organisaatioiden kannattama sääntelykeino antaisi kaupungeille mahdollisuuden säännellä muun muassa lautojen ja toimijoiden määrää, minkä lisäksi pysäköintiratkaisuja voitaisiin toteuttaa paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan. Esimerkiksi lautojen määrän sääntely ei olisi mahdollista ministeriön ehdotuksessa. Yli sata Euroopan kaupunkia on jo onnistuneesti toteuttanut kilpailutuksen, joten miksei Suomi seuraisi perässä?
Yhteiskäyttöiset liikkumispalvelut ovat tulleet jäädäkseen. Pienillä muutoksilla voisimme hyötyä mikroliikkumisesta sen täydessä potentiaalissa. Kaikkien osapuolten tulee tehdä yhteistyötä luodakseen kestäviä ja turvallisia liikkumispalveluita Suomeen.
Juho Lindgren
yhteiskuntasuhdevastaava
TIER