Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos. Tätä mieltä on kokenut kiinteistöalan ammattilainen Vesa Mäkelä, joka seuraa työnsä puolesta Seinäjoen keskustan liiketilojen käyttöastetta.
Mäkelä työskentelee kauppakeskusmanagerina GapCon Oy:ssä, joka isännöi City Kauppapaikat Oy:n kauppakeskuksia. City Kauppapaikat Oy puolestaan omistaa Torikeskuksen, Megakeskuksen, Citypihan ja suurimman osan Epstorista.
Seinäjoen kauppakeskuskeisari on huomannut, että kaupunkikeskustan kivijalkaliikkeissä ja kauppakeskuksissa sijaitsevien yritysten toimintaedellytykset voivat muuttua nopeasti. Näin on käynyt viime vuosina monessa kaupungissa ympäri Suomea.
Seinäjoella viimeisin suuri muutos lähti liikkeelle vuonna 2008, kun YIT alkoi suunnitella Lakeuden Ankkuri -nimistä kauppakeskusta Jouppiin. Hanke kariutui vuosien eipäs juupas -leikin jälkeen.
Vuonna 2016 Seinäjoen kaupunginhallitus julkisti salassa neuvotellun sopimuksen, jonka mukaan Lakeuden Ankkuri korvataan Sukari-yhtiöiden Ideaparkilla. Kauppakeskus valmistui Jouppiin kolme vuotta myöhemmin.
– Kauppiaat joutuivat miettimään kymmenen vuotta sitä, mihin Seinäjoella kannattaisi sijoittua. Tämä oli selkeä jarru kehitykselle ja vähensi uusien yritysten määrää, Mäkelä pohtii.
Nyt on tilaa hyvillä paikoilla
Jo Ideaparkin rakennusvaiheessa ennustettiin ydinkeskustan autioitumista ja yrityskuolemia. Tämä herätti yrittäjien taistelutahdon. Moni vakuutti pysyvänsä keskustassa.
City Kauppapaikat Oy visioi katettua kulkureittiä Torikeskuksesta Epstorille. Hanke kuopattiin nopeasti.
Vähitellen moni keskustan kauppapaikkaa kannattanut yrittäjä siirtyi Ideaparkkiin. Seinäjoen ydinkeskusta hiljeni entisestään.
– Muutos oli ennustettavissa, mutta päättäjille ok. Päätös Ideaparkista oli yksimielinen, Mäkelä muistuttaa.
Mies itse olisi pitänyt Seinäjoen kaupallisen keskustan ydinkeskustassa.
– Ennen Ideaparkkia moni yritys odotti, että keskustan kauppakeskuksista vapautuisi heille sopivat tilat. Juuri nyt on tilaa hyvilläkin paikoilla.
Korona vei verkkoon
Kaupankäynnissä ja yritysmaailmassa yleensäkin on selvittävä jaossa olevilla pelimerkeillä. City Kauppapaikat alkoi nykyaikaistaa kauppakeskuksiaan. Remonttivuosiin osuneen koronaepidemian takia kaupankäynti siirtyi entistä enemmän verkkoon ja työntekijät etätöihin. Keskustan autioituminen kiihtyi.
Vuokralaisia etsiessään Mäkelä huomasi, että kauppapaikkoja enemmän on tarvetta toimistotilalle.
– Sivummalla olevat toimitilat ovat käyneet monelle firmalle liian suuriksi. Jo puolet henkilökunnasta tekee töitä kotona, jolloin on turha maksaa tyhjästä tilasta.
Pienemmät ja modernimmat tilat pystyy hankkimaan keskustasta samalla rahalla kuin isot kaupungin laitamilta.
– Keskustassa olevaan toimistoon on asiakkaan helppo piipahtaa. Juna-asemalle on kävelymatka. Yritykset arvostavat myös sitä, että työntekijöiden käytössä on parkkihalli ja lounaspaikat ovat lähellä, Mäkelä selvittää.
Torikeskus toimistoiksi
Seinäjoen keskustan kauppakeskusten lippulaiva, vuonna 1991 valmistunut Torikeskus on nyt muuttumassa toimistokeskittymäksi. Ravintolat jäävät palvelemaan keskustassa asioivia ja työskenteleviä.
– Ketjumyymälät haluavat olla siellä, missä muutkin ovat. Lisääntynyt tarjonta vilkastuttaa kaikkien kaupankäyntiä, Mäkelä tietää ja viittaa siihen, että vielä Torikeskukseen viimeiseksi jäänyt vaateketju H&M on sulkemassa oviaan ja keskittämässä toimintaansa Ideaparkkiin.
Mäkelä ei ole työroolissaan tilanteesta huolissaan. Kiinteistön omistajalle on sama onko vuokralainen kauppias vai onko neliöt muutettu toimistotilaksi. Nyt Torikeskuksen neliöstä yli puolet on vuokrattu toimistoiksi. Lisää vuokralaisia etsitään koko ajan.
– Neuvottelut ovat kesken puolenkymmenen yrityksen kanssa. Uskon, että kaikki tilat saadaan täyteen loppuvuoden aikana.
Ensimmäisten joukossa Torikeskukseen muutti Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, joka siirsi pääkonttorinsa Hyllykallion Prismasta kauppakeskuksen ylimpään kerrokseen. Nelisenkymmentä työntekijää sai käyttöönsä 550 neliötä.
Citypihalle hyvinvointia
Myös Citypiha on muuttunut kauppakeskuksesta toimistotilaksi viime vuosina. Jättiremontissa osa hotellihuoneista muutettiin Järjestötalon käyttöön sopiviksi.
Osa talosta saneerattiin hoitopalvelukeskus Sinfonialle. Citypihalla sijaitsee myös lääkärikeskus Mehiläinen, joka on tehnyt tiloihinsa miljoonaluokan remontin.
Kaupat torin reunalle
Megakeskus ja Epstori ovat vielä lähempänä Seinäjoen ytimeksi miellettyä Keskustoria. Mäkelä uskoo, että keskustaan jäävät erikoismyymälät sijoittuvat tulevaisuudessa juuri torin ympärille.
– Megakeskus ja Epstori sopivat hyvin erikoisliikkeille. Näiden kauppakeskusten muuttuminen toimistoiksi ei ole lähivuosien asia, Mäkelä arvio.
Kauppakeskusten on eteläpohjalaisten mielestä oltava kivenheiton päässä toisistaan. Rakennuksia on vaikea siirtää, mutta kulkua Epstorilta Megakeskukseen on helpotettu muuttamalla Megakeskuksen Epstorin puoleisen sisääntulon ja pääkäytävän paikkaa niin, että kauppakeskuksesta toiseen pääsee kävelemään suoraan ilman entistä parinkymmenen metrin koukkausta.
– Kuulostaa pieneltä asialta, mutta nyt sisäänkäynti istuu paremmin asiakasvirtaan. Asiakkaiden luontainen reitti muuttui turvallisemmaksi sisäänkäynnin kohdalle tulleen suojatien ansiosta, Mäkelä sanoo.
Megakeskuksesta energiapihi
Megakeskuksen jokainen vuokraneliö on nyt täynnä. Niin tulee olemaan jatkossakin, sillä keskus on remontoitu viime vuosina uuteen uskoon.
Rakennuksen energiatehokkuutta on parannettu puolella miljoonalla eurolla viime syksynä. Remontissa uusittiin talon ilmanvaihtokoneet, kiinteistöautomatiikka ja kaukolämpökeskus. Katolle asennettiin 320 aurinkopaneelia.
– Energiaa säästyy vuodessa 100 000 euroa. Investoinnin maksuun menee enintään viisi vuotta, Mäkelä iloitsee.
Kaiken keskellä olevan Epstorin vuokra-aste on myös hyvä. Sen käyttöaste on liki 90 prosenttia.
Kauppakeskuksessa on tehty remonttia sen sydämessä olevassa kahvila-alueessa. Samalla kahvila sai uuden yrittäjän.
– Epstorilla on menestyviä yrityksiä. Kauppakeskus on jatkossakin keskeinen kauppapaikka. Megakeskuksen täytyttyä seuraavaksi keskitytään Epstorin vuokraukseen. Käymme neuvotteluja myös keskustaan palaamassa olevien toimijoiden kanssa.
Mikä on keskustan tulevaisuus?
Kaupankäynti sekä asiakas- ja kuluttajakäyttäytyminen muuttuvat koko ajan. Miltä tulevaisuus Seinäjoen ydinkeskustan ja sen kauppakeskusten osalta näyttää?
Kysymykseen vastaa GapConin kauppakeskusmanageri Vesa Mäkelä.
– On mahdotonta sanoa, mihin suuntaan tilanne isossa kuvassa kehittyy. Omasta mielestäni itseään kaupungiksi kutsuvan paikan pitää huolehtia siitä, että keskusta pysyy elävänä. Uskon, että ydinkeskustaan rakennettaviin satoihin asuntoihin muuttavat tuhannet ihmiset tarvitsevat jatkossakin lähikauppaa ja monia muita palveluja.