Maaliskuun 19. päivänä 25 vuotta sitten eli vuonna 1992 avattiin Seinäjoen Torikeskus. Sen rakentaminen maksoi 300 miljoonaa markkaa eli hieman alle 50,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kaupunki sijoitti 25 miljoonaa markkaa Kauppatorin rakentamiseen.
25 vuotta myöhemmin kauppakeskuksia ohjailevat erilaiset trendit. Varsinkin kaupunkikeskustan ulkopuolelle rakentuvista uusista superostoskeskuksista muodostuu koko perheen viihdekeskuksia.
– Niiden yhteydessä voi olla leikkipuisto, elokuvateatteri ja keilarata. Panostetaan monipuolisiin kahvila- ja ravintolapalveluihin sekä viihtyisyyteen, kertoo suuntauksista markkinointijohtaja Marjo Pirhonen.
Viisi kauppakeskusta Seinäjoelta omistavan Citykauppapaikat Oy:n toimitusjohtaja Raimo Sarajärvi muistuttaa, että keskustassa sijaitsevien keskuksien painopiste ei ole aivan yhtä viihteellinen.
– Keskusta on yhdenlainen kauppakeskus kokonaisuutena. Elokuvateatterin ei tarvitse sijaita kauppakeskuksessa, kunhan se on keskustassa.
Uudet kauppakeskukset ovat yhä useammin kaupunkilaisten olohuoneita ja neliöiden sekä palveluiden pitää olla sen mukaiset. Vanhat yrittävät parhaansa mukaan vastata toiveisiin remontoimalla. Myös Seinäjoella sijaitsevilla kauppakeskuksilla on paineita kasvaa, kehittyä ja uudistua.
– Epstorilla on viime vuosien aikana panostettu viihtyvyyteen esimerkiksi yleisövessojen ja kahviloiden kehittämisen muodossa. Seuraavaksi vuorossa on Torikeskus, Pirhonen kertoo.
Kehittämisen suurimmaksi haasteeksi muodostuvat neliöt. Uusia tarvittaisiin kipeästi.
– Markkina-alue kiinnostaa ulkomaalaisia ketjuja. Heillä on vaatimuksinaan tietty määrä neliötä ja ne haluavat sijoittua kauppakeskuksiin muiden ketjuliikkeiden läheisyyteen. Meidän kauppakeskuksissamme ei ole tarpeeksi isompia liiketiloja, vaikka niitä on onnistuttu remontoimaan esimerkiksi H&M:lle, toteaa Pirhonen.
Teksti:
Laura Syväoja
Lue koko juttu Eparista 7.3.2017 tai verkkolehdestä.