Etelä-Pohjanmaasta ja sen omalaatuisista, usein itsepäisinä pidetyistä ihmisistä on ammennettu lukuisia elokuvia.
Lisäksi uusia tuotantoja on jo käynnissä useita.
Yksi on myös varmaa: Finlandia-palkitun kirjailijan Antti Tuurin merkitys uudelle eteläpohjalaiselle elokuvalle on ollut suurempi kuin kenenkään muun.
Tällaiseen päätelmään tuli teuvalainen elokuvaharrastaja ja elokuvauutiset.fi:n perustaja Niko Jutila lehtemme haastattelussa vuosia sitten. Enpä väitä vastaan.
Kauhavalaissyntyisen Tuurin kuusiosaisesta Pohjanmaa-sarjasta on filmatisoitu peräti neljä: Pohjanmaa (1988), Talvisota (1989), Ameriikan raitti (1990) ja Lakeuden kutsu (2000).
Nelikosta Talvisota oli todellinen elokuvateatterimenestys yli 600 000 katsojalla. Lisäksi se ylsi lukuisille palkinnoille ja kruunattiin muun muassa kuudella Jussilla.
Muutkin sarjan elokuvat ovat tulleet tutuiksi miljoonille suomalaisille vähintään televisiointien ansiosta.
Meille 70-luvulla syntyneiden x-sukupolven pohjalaisille on ollut ominaista osata Pohjanmaa-elokuvan vuorosanat ulkoa etu- ja takaperin.
Työtoverini saattoivat naurahtaa edesmenneen Esko Nikkarin (Paavo Hakalan) kännikuulustelua imitoineelle monologilleni vielä viime vuosikymmenellä hieman väkinäisesti. Älkää pelätkö. Kyllästyin itsekin jo toistoon. Mutta lukijoille katsojavinkiksi: Elonet.fi -sivuston kautta voit katsoa Pohjanmaan ja Talvisodan maksutta.
Vielä kerran Häjyt
Allekirjoitan myös Jutilan vuoden 2014 haastattelussamme lausutun analyysin: ”Elokuvat ovat vaikuttaneet ei-pohjalaisten kuvaan pohjalaisista enemmän kuin mikään muu.”
Puukkojunkkariteemaiset näytelmäelokuvat lienevät luoneen jo hieman vinoutunutta kuvaa alueen ihmisistä. Juopottelevista ja väkivaltaisista stereotypioista on yhä tänä päivänä keskusteltava valistavaan sävyyn maakunnan ulkopuolella.
Aloittaessani kirjoittamaan pohjalaiselokuvista kertovaa esseetäni oletin, että puukkojunkkariteema on jo kaluttu loppuun. Miten väärässä olinkaan.
Kesken kirjoitusprosessin kävi ilmi, että Häjyt 2 -elokuva on käsikirjoitusvaiheessa. Mutta eipä sorruta ennakkoluuloihin, vaan annetaan tuotannolle mahdollisuus.
Onhan se hienoa, kun Kauhava ja lähitienoot pääsevät taas elokuvanäyttämölle kuvausten ansiosta. Ehkäpä Suomen Hollywood saa taas yhden, ehkä jopa kaksi ensi-iltaa ansioluetteloonsa, sillä myös alahärmäläisestä jääkärieverstistä Nikke Pärmistä valmistellaan elokuvaa.
Häjyjen kakkososan ohjaajan puikoissa on ykkösosasta tuttu osaaja. Ohjaaja Aleksi Mäkelällä on pohjalaisjuuria, sillä hänen kauhavalaissyntyinen näyttelijäisänsä Vesa Mäkelä esitti Kauhavan rumaa vallesmannia, Adolf Hägglundia jo tv-elokuva Häjyissä 70-luvulla. Myös Parikan ohjaamissa Talvisodassa ja Pohjanmaassa näytellyt isä-Mäkelä esitti poikansa Häjyt-tulkinnassa Rahikaista, huono-onnista poliisia.
Mäkelän tulkinnassa rikolliset ja kännissä rellestävät puukkojunkkarit tuotiin 1990-luvun Etelä-Pohjanmaalle Juha Veijosen (Antti Karhu) ja Samuli Edelmannin (Jussi Murikka) näytteleminä.
Isoo-Antin kuolemasta oli kulunut tuskin viisitoista vuotta, kun hänestä tehtiin ensimmäinen elokuva. Nurmolaisen Konrad Tallrothin vuonna 1924 ohjaama ja käsikirjoittama mykkäelokuva Suursalon häät sai samalla kunnian olla ensimmäinen eteläpohjalaiselokuva.
Artturi Järviluoman kansannäytelmä Pohjalaisia on filmatisoitu jo kahteen kertaan, vuosina 1925 ja 1936.
Ilmari Unhon ohjaama ja kirjailija Artturi Leinosen käsikirjoittama elokuva Härmästä poikia kymmenen (1950) toi Isoo-Antin pääroolin näytelleelle kansallisikoni Tauno Palolle Jussi-pystin.
Ylen TV1:n televisioteatterin tuottama televisioelokuva Häjyt esitettiin keväällä 1978. Kaksiosainen televisioelokuva perustuu ylihärmäläisen historian emeritusprofessorin Heikki Ylikankaan teokseen ja kertoo 1860-luvun väkivaltarikollisuudesta Etelä-Pohjanmaalla.
Isontalon Anttia tv-elokuvassa näytellyt toinen ylihärmäläissyntyinen, Kalevi Haapoja on tunnettu eteläpohjalaismiesten tulkitsijana. Haapoja palkittiin miessivuosa-Jussilla samannimisestä Häjyt-elokuvasta vuodelta 1999. Jo aiemmin Haapoja esitti ylistarolaista, 1800-luvun kuuluisinta murhamiestä ja puukkojunkkaria Matti Haapojaa tv-elokuvassa Matti ja Mathilda. Ilkka Vanne ohjasi reilun tunnin pituisen tv-elokuvan Mainos-TV:lle.
Matti Haapoja oli äkkipikainen ja helposti kiivastuva luonne, joka ei kyennyt hallitsemaan vihaimpulssejaan. Hän itse tulkitsi luonteensa perkeleelliseksi.
Jukka-Pekka Siilin ohjaama Härmä vuodelta 2012 oli suurin odotuksin ensi-iltaan tuotu puukkojunkkaritarina, jota kuvattiin ympäri Etelä-Pohjanmaata.
Siilin puukkowesternin rooleissa nähtiin Suomen eturivin näyttelijöitä, kuten Pamela Tola, Lauri Tilkanen, Mikko Leppilampi, Aku Hirviniemi, Esko Salminen, Eero Milonoff, Lena Meriläinen, Taneli Mäkelä ja Olavi Uusivirta.
Roolituksesta huolimatta menestys ei täysin näkynyt lippuluukuilla. Elokuva ei nyt varsinaisesti flopannutkaan, mutta sai vain nippa nappa alle 150 000 katsojaa.
Se on vähemmän kuin menestystä yhä niittävällä indie-elokuva Lapua 1976:lla.