Omavaraistalous voi olla trendikästä, mutta myös hyvä keino varautua kriisiaikojen olosuhteisiin. Mutta mikä saa kauhajokelaisen perheenäidin, joka ei ole kotoisin maatalosta, kiinnostumaan osittaisesta omavaraisuudesta?
- Kyllä se kotona kasvatettu possu on ihan eri makuista, kun kaupassa paketista ostettu, Mirva Hakamaa listaa.
Päällimmäiseksi syyksi hän kertoo halunneensa tietää ruuan alkuperästä. Hakamaan tilalla eläimet syövät ja elävät luonnonmukaisesti, saavat yksilöllistä hoitoa ja rakkautta.
Kiinnostus omavaraistalouden perinteikkääseen taitoon ja elämäntapaan on palaamassa. Alla on viisi vinkkiä omavaraistaloudesta haaveileville.
1. Hanki tietoa ja verkostoidu. Lue kirjallisuutta, seuraa netistä löytyviä omavaraisuutta käsitteleviä blogeja ja facebook-ryhmiä. Etsi lähialueelta muita omavaraisuudesta kiinnostuneita ja jakakaa kokemuksianne sekä oppeja. Pyydä vanhempiasi tai isovanhempiasi jakamaan tietoa perinteikkäistä taidoista.
2. Hyödynnä luonnon antimia. Luonnon antimet ovat kaikkien saatavilla. Kerää marjat, sienet, villivihannekset ja -yrtit talteen. Opettele erilaisia säilömistaitoja, niin pääset nauttimaan luonnon tarjoamasta ravinnosta ympäri vuoden.
3. Kokeile ensin kuukausi. Omavaraisuuteen ei tarvitse hypätä heti kokonaan mukaan. Voit kokeilla omavaraisuutta aluksi esimerkiksi kuukauden kerrallaan kesäaikaan. Monet kotieläinpihat vuokraavat kesän ajaksi kanoja, vuohia ja muita eläimiä. Näin myös tietosi karttuu pikkuhiljaa!
4. Perusta kasvihuone. Pieni kasvihuone mahtuu vaikka parvekkeelle. Voit kasvattaa kesän aikana kasviksia myös talven varalle, kun suunnittelet ja lasket sadon määrän ja tarpeen huolellisesti. Voit myös vaihtaa ystävän tai naapurin kanssa ylimääräiset kasvikset.
5. Vuokraa viljelypalsta. Mikäli asut kaupungissa, eikä tilaa viljelyyn löydy omalta pihalta, voit vuokrata esimerkiksi 4H-yhdistyksen kautta viljelypalstan kesäksi. Tee suunnitelma, mitä haluat viljellä ja mille on tarvetta. Voit hoitaa palstaa vaikka yhdessä perheen tai ystävien kanssa!
Vinkit on koottu yhteistyössä Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvosen, kauhajokelaisen Mirva Hakamaan ja Vilppulassa Katajamäen ekoyhteisössä asuvan Kai Vaaran kanssa.
Lue omavaraistaloudesta lisää Ilkasta torstain tänään-sivulta.
SOFIA HIETAKANGAS