Kesä tuo liikenteeseen runsaasti katutöitä, jotka eivät etene kuin päivisin. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kysyy tänään Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, miksi katutöitä ei tehdä ripeämmin – esimerkiksi kahdessa vuorossa.
Infra ry – Rakennusteollisuuden toimitusjohtajan Paavo Syrjön mukaan kuntien omat ohjeistukset edellyttävät usein työskentelyä päiväsaikaan.
–Mitä lähemmäs asutusta tullaan, sitä enemmän rakennusjärjestys vaikuttaa siihen, milloin saa tehdä esimerkiksi meluavaa tai pölyävää työtä, Syrjö toteaa.
Toinen tekijä on hinta. Jos katutyöt haluttaisiin tehdä merkittävästi nykyistä nopeammin, se tarkoittaisi yö- ja ylityökorvauksia nykyistä enemmän.
–Urakat tehdään sen mukaan, mitä tilaaja odottaa ja vaatii. Jos tilaaja vaatii nopeaa aikataulua, urakka kyllä tehdään kahdessa vuorossa, se vain maksaa silloin enemmän. Syrjö jatkaa.
Ylityö- ja vuorolisien lisäksi muutamat muutkin käytännön syyt voivat vaikuttaa siihen, että kahdessa vuorossa tehtävät urakat olisivat kalliimpia kuin päiväsaikaan valmistuvat urakat.
–Varsinkin jos kolmessa vuorossa pitäisi urakkaa tehdä, jokaiseen työvaiheeseen pitäisi löytyä tasavahva tekijä. Urakoitsijoilla ei välttämättä ole sellaisia resursseja käytössä, Syrjö sanoo.
Toisaalta urakoiden tekeminen voimakkaasti ylitöitä lisäämällä voisi vaikuttaa turvallisuuteen ja työn laatuun.
Pentikäinen muistuttaa, että katutöiden hidas valmistuminen on pois kaikilta. Hänen mukaansa ihmisten aikaa menee hukkaan, kun ihmiset istuvat liikenteessä turhanpantteina.
–Esimerkiksi Saksassa on eri pelisäännöt. Suomessa monen yrittäjän pääoma seisoo työmailla vailla työtä, Pentikäinen täsmentää ajatuksiaan.
Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale on Syrjön kanssa samaa mieltä melu- ja pölyhaitoista. Hänen mukaansa vuorojärjestelyjä olisi silti jossain määrin mahdollista lisätä.
–Usein ongelmana on, että katutyöt ovat monen tilaajan töitä. Katutöiden yhteydessä saatetaan uusia kaukolämpöä, vesijohtoa tai tietoliikennejohtoa. Tällaisissa yhteisrakentamisprojekteissa koordinaatiota ei ole ehkä saatu riittävän hyvälle tasolle, Taipale arvioi.
Pentikäinen, Syrjö ja Taipale ovat joka tapauksessa yhtä mieltä siitä, että kalliita työkoneita ei ole järkevää turhan takia seisottaa työmailla.
–Optimaalistahan olisi, että koneet olisivat huoltojen ulkopuolella töissä 24 tuntia vuorokaudessa. Lyhyemmät urakat toisivat pieniä säästöjä myös siksi, että luvat pitäisi hankkia lyhyemmälle ajalle, Syrjö sanoo.
Ville Koivuniemi