Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Katseet on kään­net­tä­vä lapsiin ja nuoriin

Huoli lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden ja psykoterapian saatavuudesta nostettiin esille eduskunnan kyselytunnilla 27.2. Huoli yhteiskuntamme lasten ja nuorten mielenterveydestä on yhteinen.

Viime vuosien aikana mielenterveysperustainen oireilu, nuorten huumausainekuolemat sekä ilmiöt katuväkivallan lisääntymisestä ovat kasvaneet yhteiskunnassamme.

Lasten ja nuorten terapiatakuu astuu voimaan ensimmäinen toukokuuta ja vauhdittaa terapiasaatavuutta alle 23-vuotiaille nuorille. Samanaikaisesti hallitus on kuitenkin pidentänyt 23 vuotta täyttäneiden hoitoon pääsyn enimmäisaikaa kolmeen kuukauteen.

Perusterveydenhuollon osuus lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa on keskeinen. Voimaan astunut muutos 23 vuotta täyttäneiden hoitoon pääsyn osalta tulisi korjata välittömästi.

Tahtoa mielenterveyskriisin ratkaisuihin on löydyttävä kuntapolitiikasta, jossa päätöksenteolla voidaan vaikuttaa mielenterveyspalveluiden ja lieveilmiöiden ennaltaehkäisyyn.

Lasten ja nuorten näkökulmasta keskeisintä kuntapolitiikassa on turvata hyvät toimintaedellytykset sivistystoimelle.

Pienten ryhmäkokojen toteutuminen sekä työrauhan säilyttäminen opetuksessa on oltava yhteinen prioriteettimme. Opetusta häiritsevään kännykän käyttöön on kyettävä puuttumaan!

Kiusaamisen ja yksinäisyyden ennaltaehkäisyyn on panostettava merkittävästi. Aamu- ja iltapäivätoiminnan jatkuvuus turvattava 1.–2. luokan oppilaille.

Nuorisotalojen määrää tulee lisätä. Suvilahden asuinalueella nuorisotalon puute on ollut havaittavissa jo useamman vuoden ajan.

Lasten ja nuorten keskinäiselle kokoontumiselle tulee olla tarjolla muutakin, kuin lähialueen ostoskeskus.

Nuorisopoliisit sekä kouluihin palkatut psykiatriset sairaanhoitajat ovat hyviä ja onnistuneita esimerkkejä siitä, että viranomaistoimintaa voidaan viedä nuorten elinympäristöön. Kyse on tahdosta ja toimintatapojen muutoksesta.

Ilman reilua päätöksentekoa, rohkeita muutoksia sekä yhteistä tahtotilaa voimme kysyä uudelleen kymmenen ja kahdenkymmenenkin vuoden päästä, kuinka helpotamme psykoterapian saatavuutta?

Mielenterveys on yhteiskuntamme suurin yhteinen voimavara. Pidetään siitä kiinni.

Jaana Kilpiö (sd.)

kuntavaaliehdokas

Vaasa