Suomen talous kääntyy noin prosentin kasvuun kuluvana vuonna, arvioi Suomen Hypoteekkiyhdistys keskiviikkona julkistamassaan talouskatsauksessa.
Talouden nousulle nähdään selityksenä muun muassa Ruotsiin viennin piristyminen ja Venäjän talouden alamäen hidastuminen.
Myös kotimaan kehityksen arvioidaan auttavan kasvua: julkisen talouden kiristystoimet, ikääntyneiden vahvempi osallistuminen työmarkkinoilla, mahdollinen kilpailun lisääminen ja sääntelyn purkaminen.
Katsauksessa arvioidaan, että talouskasvun keskeisiksi edellytyksiksi muodostuvat kasvun edellytyksiä parantavat rakenneuudistukset:
"Sääntelyn purkaminen, kilpailun lisääminen ja työmarkkinoiden uudistaminen voivat kohentaa kasvumahdollisuuksia selkeästi."
Talouskasvun uhkakuvaa tulee sisältä: Hypoteekkiyhdistys arvioi, että hallituksen heikosti valmistellut pakkolait ajavat työmarkkinajärjestöt ja hallitukset sekasortoiseen tilaan, jolloin uudistukset jäisivät tekemättä.
Lännen Median ay-vaikuttajille tekemän kyselyn mukaan Suomeen on muodostumassa laaja lakkorintama, mikäli maan hallitus ei muuten peru pakkolakiesityksiään. Kyselyn mukaan SAK:n ja STTK:n ammattiliitot myös vaatisivat liittokierroksella isoja palkankorotuksia, jotka kompensoisivat pakkolakien ansionmenetyksiä.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on tuomassa eduskuntaan niin sanotut pakkolait, joilla se haluaa alentaa työn yksikkökustannuksia viidellä prosentilla. Työntekijöiden näkökulmasta kyse on työehtojen heikentämisestä ja sopimusvapauden rajoittamisesta.
"Työmarkkinajärjestöjen keskinäinen luottamus on olematon, samoin yhteys hallitukseen. Kiista pakkolaeista ja osapuolten kyvyttömyys tehdä päätöksiä uhkaavat hukuttaa mahdollisuudet ehdottomasti tarvittavilta uudistuksilta", katsauksessa arvioidaan.
Hallitukselta toivotaan katsauksessa lisää ja paremmin valmisteltuja esityksiä rakenneuudistusten toteuttamiseksi.
"Rakenneuudistukset ovat toistaiseksi jääneet kauppojen aukiolojen vapauttamiseen. Pakkolait tavoittelevat oikeaa, mutta ne on kohdennettu ja toteutettu onnettomasti."
Ulkoiset riskit liittyvät Kiinan talouskasvun vakauteen, rahapolitiikan riittävään mitoitukseen kysynnän horjuessa ja Lähi-idän konfliktien syvenemiseen.
JUHA VAINIO / LÄNNEN MEDIA