Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen ei säästele voimakkaita ilmaisuja kuvaillessaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tapaamista. Katastrofaalinen, ainutlaatuinen, historiallinen, dramaattinen.
Zelenskyi ja Trump tapasivat Valkoisessa talossa Suomen aikaa perjantai-iltana. Verrattain rauhallisen alun jälkeen tapaaminen äityi nopeasti kovaääniseksi yhteenotoksi, jonka aikana Trump muun muassa syytti Zelenskyiä kiittämättömäksi. Presidenttien lisäksi tapaamiseen osallistui Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance.
– Se (tapaaminen) oli joka suhteessa ja kaikkien asiaan liittyvien tahojen kannalta katastrofaalinen, Himanen kuvaili STT:lle lauantaina.
Maailmalla on opittu odottamaan hyvin yllättäviä käänteitä ensin Trumpin vaalikampanjan ja sitten vauhdikkaasti alkaneen presidenttikauden vuoksi.
– Mutta taas tapahtui niin, että yllätyimme totaalisesti.
– Trump ja Vance käyttäytyivät hyvin julkeasti, epäkohteliaasti ja häikäilemättömästi sekä tavalla, jota pitää suorastaan historiasta hakea, että onko tällaista julkista nöyryytysyritystä koskaan edes nähty.
Himasen mukaan tapaaminen oli historiallisen mittasuhteen poikkeama Yhdysvaltain politiikassa, joka on ollut monessa suhteessa hyvin johdonmukaista toisesta maailmansodasta lähtien.
– Eilen (perjantaina) nähtiin hyvin erikoinen näytelmä, jonka seuraukset voivat olla dramaattisia, hän sanoo.
"Liikkeellä kostomielessä"
Entinen suurlähettiläs arvelee perjantaisten tapahtumien olleen suunniteltu provokaatio.
– Englanninkielisessä mediassa tapahtuneesta on käytetty sanaa "ambush", eli väijytys tai ansa. Tapahtumaketjussa on merkkejä suunnitelmallisuudesta.
Zelenskyiin kohdistuvassa "myrkyllisessä kritiikissään" Trumpia ja varapresidentti Vancea tuntuvat Himasen mukaan motivoivan henkilökohtaiset asiat.
– He olivat liikkeellä kostomielessä.
Esimerkkeinä tästä ovat Himasen mukaan seikat, joihin Trump ja Vance keskustelussa viittasivat. Himasen mukaan Trump viittasi keskustelussa maan entisen presidentin Joe Bidenin poikaan Hunter Bideniin liittyvään rikostutkintaan. Trump vaati Ukrainan viranomaisia tutkimaan Bideneita, mutta viranomaiset kieltäytyivät, koska eivät katsoneet tutkinnalle olevan perusteita.
– Trump on selvästi katkera tästä ja ajattelee hävinneensä vuoden 2020 presidentinvaalit tämän takia.
Vance taas viittasi keskustelussa siihen, kuinka Zelenskyi esiintyi viime syksynä demokraattien tilaisuudessa vieraillessaan Yhdysvalloissa. Vance sanoi Zelenskyin osallistuneen "kampanjointiin opposition puolesta". Syksyllä demokraattien tilaisuuden yhteydessä Zelenskyi oli Himasen mukaan esittänyt "kriittisiä havaintoja" Vancesta.
Nämä henkilökohtaiset tekijät tuntuvat Himasen mukaan motivoivan sekä Trumpia että Vancea.
Välit koetuksella
Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henrikssonin mukaan tapaaminen osoitti selvästi sen, ettei Trump välitä Ukrainasta kovin paljoa, jos ollenkaan.
– Yhdysvallat on siinä onnellisessa asemassa, että se ei tarvitse Ukrainaa eikä oikeastaan koko Eurooppaa. Se, mitä Trump haluaa, on hyviä bisneksiä ja mineraalivaroja, mutta niitä ilmankin he pärjäävät, hän sanoi STT:lle lauantaina.
Emeritusprofessorin mukaan jää nähtäväksi, onko käsillä isompi, pidemmän aikavälin muutos Yhdysvaltain ja Euroopan suhteisiin vai jääkö turbulenssi väliaikaiseksi.
– Voi olla, että Trumpin valta pienenee jo puolentoista vuoden kuluttua, kun Yhdysvalloissa on seuraavat kongressivaalit.
Yhdysvallat ja Eurooppa ovat toisen maailmansodan jälkeen jakaneet poliittisesti pitkälti samat arvot ja olleet siksi läheisiä liittolaisia. Koko maailman mittakaavassa Yhdysvallat ja EU ovat kuitenkin taloudellisia kilpakumppaneita, Henriksson muistuttaa.
– Politiikka on toistaiseksi estänyt tämän kilpailuasenteen leviämisen esimerkiksi kauppasodaksi. Kilpailuasetelma nousee etualalle, jos yhteinen politiikka puuttuu,
Tähän viittaavat hänen mukaansa myös Trumpin tulliuhkaukset EU:lle.
– Nähtäväksi jää, kuinka pitkäksi aikaa, mutta ainakin tilapäisesti Euroopan ja Yhdysvaltain välit ovat koetuksella.
Vauhdittanee irtautumista Yhdysvalloista
Euroopan on reagoitava jotenkin, Henriksson sanoo, mutta tilanne on maanosan kannalta hankala. Yhdysvallat kun on Euroopalle paljon tärkeämpi kuin Eurooppa Yhdysvalloille. Välejä Yhdysvaltoihin ei voi katkaista kokonaan.
– Ainoa mahdollinen reaktio Euroopalta on, että se yrittää kaikesta huolimatta pitää yllä hyviä suhteita Yhdysvaltoihin, mutta pyrkii myös rakentamaan omaa systeemiään niin, että sen riippuvuus Yhdysvalloista pienenee.
Tässä tärkeitä ovat Henrikssonin mukaan turvallisuusnäkökulmat, kuten se, että Eurooppa kasvattaa omaa asetuotantoaan. Tärkeää olisi myös muutoin irrottautua riippuvuudesta Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat huolehtii pääosin esimerkiksi monien kansainvälisten YK:n alaisten järjestöjen rahoituksesta.
– Jos nämä halutaan pitää toiminnassa, Euroopan on otettava suurempi maksuosuus omalle kontolleen.
Henriksson arvioi viimeaikaisten tapahtumien vauhdittavan Euroopan irtautumista riippuvuudestaan Yhdysvaltoihin.
– Yhdysvallat on niin merkittävä tekijä maailmanpolitiikassa ja myös Euroopan politiikassa. Jos se linja pannaan kokonaan poikki, niin ei tiedä mitä tapahtuu.
Zelenskyi selvisi kunnialla
Hannu Himanen ei moiti sitä, miten Zelenskyi hoiti tilanteen, vaan sanoo tämän selvinneen tapaamisesta erittäin tyylikkäästi. Zelenskyi ei provosoitunut, mutta oli kuitenkin jämäkkä ja muistutti Trumpia sekä Vancea sodan olemuksesta ja siitä, että Venäjä on hyökkääjä ja että sota alkoi jo vuonna 2014, Himanen arvioi.
Himasen mukaan Trumpin hallinnon linja on edelleenkin sanoa, että he tukevat Ukrainaa sodassa.
– Tosiasiassa se tarkoittaa sitä, että sota pitää saada loppumaan niillä ehdoilla, mistä Trump ja (Venäjän presidentti Vladimir) Putin kykenevät sopimaan keskenään eikä Ukrainan tule esittää minkäänlaisia vaatimuksia alueittensa tai muidenkaan asioiden suhteen.
"Kremlissä iloitaan"
Himasen mukaan on kuitenkin yksi taho, jonka näkökulmasta kovaääniseksi riitelyksi kärjistynyt tapaaminen oli erittäin onnistunut ja hyvä keskustelu. Se taho on tietenkin Venäjä.
– Kremlissä iloitaan, koska nyt on julkisesti yksiselitteisen selvää, että Trump ja hänen hallintonsa ovat asettuneet Venäjän puolelle ja vaativat Ukrainan nöyrtymistä ehtoihin, joista Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä sovitaan.
Himasen mukaan Trump teki selväksi, että hän haluaa neuvotella jonkinlaisen tulitaukosopimuksen suoraan Putinin kanssa ja edellyttää, että Ukraina hyväksyy sen.