Palkittu kuplettilaulaja ja kansantaiteilija Jaakko Teppo on kuollut. Hän oli kuollessaan 71-vuotias. Asiasta kertoi tiistaina hänen poikansa Ilja Teppo Facebookissa. Jaakko Tepon virallisella Facebook-sivulla Tepon kerrottiin nukkuneen levollisesti pois rakkaiden läsnä ollessa.
"Ruikonperän multakurkkuna" tunnettu Jaakko Teppo levytti uransa aikana viisi albumia. Lisäksi häneltä on julkaistu useita singlejä ja kokoelmalevyjä. Hänet tunnetaan muun muassa kappaleistaan Pamela sekä Hilma ja Onni.
Teppo jäi eläkkeelle saatuaan aivoinfarktin 1990-luvun puolivälissä.
Teppo voitti kuplettilaulun Suomen mestaruuden vuosina 1978 ja 1979, minkä jälkeen hän sai useita muitakin palkintoja. Hänet esimerkiksi valittiin vuoden viihdetaiteilijaksi vuonna 1992. Suomi-palkinnon hän sai vuonna 2022.
Kolmisensataa keikkaa vuodessa
Teppo syntyi Iisalmen maalaiskunnassa Peltosalmen kylässä 16. helmikuuta 1953.
Hän kouluttautui koneinsinööriksi, mutta koulutustaan vastaavia töitä hän ei tehnyt päivääkään. Veri veti viihdyttämiseen.
– Olen halunnut aina esiintyä, saada ihmiset nauramaan ja hyvälle tuulelle. Olen sellainen myös kaveripiirissä. En halua nyhjöttää missään nurkassa Tuppisuu-Topina, hän sanoi STT:lle 70-vuotishaastattelussaan viime vuonna.
Hän aloitti sanoituksilla, joiden oheen tuli myöhemmin kitarasäestys.
Teini-iässä Teppo esiintyi Iisalmen lyseopoikien Fiasko-teatterissa ja teki kaverinsa kanssa duokeikkoja muun muassa pikkujouluissa. Kuplettilaulun Suomen mestaruudet käänsivät hänen uransa jyrkkään nousuun ja veivät lukemattomille keikoille ympäri Suomea. Enimmillään esiintymisiä oli vuodessa kolmisensataa.
Kuplettiperinteen jatkaja
Tepon nuoruudessa rock oli jo tullut Suomeen, mutta häntä kiinnostivat enemmän edellisen sukupolven kupletit.
– Mieluummin kuuntelin kansantarinamiehiä. Kävin katsomassa muun muassa Eemelin ja Esa Pakarisen keikkoja. Heiltä otin oppia siihen, miten ihmiset saa nauramaan muutamalla sanalla, Teppo kertoi.
Oppi meni hyvin perille. Hyvät lähtökohdat sanankäyttöön oli antanut kasvuympäristö savolais-karjalaisessa perheessä, jossa iskettiin tarinaa rikkaalla murteella, sanoo Jaakko Teposta Suuri elämäkerta -kirjan (Fun Pandemia, 2016) kirjoittanut Antti Heikkinen.
– Sieltä hän omaksui jutunkerronnan kulttuurin, jota hän vielä jalosti. Hänellä oli myös kuuntelemisen taito, mikä on tärkeä tarinankertojalle, Heikkinen kertoo STT:lle.
Avuksi olivat myös tarkka havainnointikyky ja vilkas mielikuvitus.
Kylänmiesten juttuja
Tepon kansanomaisen huumorin keskiössä olivat kuvitteellisen Ruikonperän tapahtumat ja hahmot. Kuplettinsa hän esitti savoksi. Aiheet niihin hän löysi kansan parista, joskin toisinaan hän joutui siistimään tarinoita.
– Tapasin kuunnella kylänmiesten juttuja. Sieltähän ne parhaat jutut kuulee, kun vain malttaa kuunnella, Teppo kertoi.
– Ei lavalla voinut kaikkea kansan parissa kuulemaansa kertoa. En halunnut mennä jutuissa vyötärön alapuolelle enkä loukata kenenkään uskonnollisia tunteita, vaikka en itse erityinen kirkonmies olekaan.
"Soittokäsi meni tönköksi"
1990-luvun alkupuoliskolla Teppo julkaisi Iisalmessa ilmaisjakelulehti Piällysmiestä. Lehti meni konkurssiin, ja perheen talous romahti. Pian sen jälkeen aivoinfarkti katkaisi hänen laulajanuransa vuonna 1995.
– Soittokäsi meni tönköksi. Enää sillä ei soiteta kuin ovikelloa, hän irvaili STT:n 60-vuotishaastattelussa vuonna 2013.
Eläkeläisenä Teppo jatkoi vielä pakinoitsijana sekä toimi poikiensa tukena heidän taiteilijanurillaan. Pojat Ilja ja Johannes Teppo ovat esittäneet sekä isänsä tuotantoa että omaansa.
Myös myöhempi muusikkosukupolvi on osoittanut arvostustaan Tepon tuotannolle. Vuonna 2009 julkaistiin tribuuttilevy Pörsänmäen Sanomat, jossa Tepon tuotantoa esittivät muun muassa Nightwish, Kotiteollisuus sekä Ismo ja Ilkka Alanko.
Yhteiskunnallinen pohjavire
Tepon laulut olivat viihdettä, mutta niissä oli yhteiskunnallinen pohjavire. Protestilaulajaksi hän ei silti itseään kokenut vaikka vasemmistolaiseksi tunnustautuikin.
Heikkisen mukaan Teppo oli suorasanainen ja pienemmän puolella mutta ei reiluna ja lämminsydämisenä ihmisenä halunnut henkilöidä kritiikkiään eikä loukata.
– Hän ei mennyt lavalle ja haistattanut paskaa ministereille nimeltä mainiten.
Teppo kertoi Suuri elämäkerta -kirjassa, että häntä houkuteltiin politiikkaan vuosien varrella useasti. Yksi kyselijöistä oli perussuomalaisten Timo Soini.
– Aikansa minua kuunneltuaan sen oli pakko tuumata, että ei tuommosta kommunistia voi perussuomalaisten listoille ottaa, Teppo kertoi kirjassa.
Heikkinen ei keksi nuoremman sukupolven artisteista Tepolle luontevaa vertailukohtaa, joka yhdistäisi samalla tavoin huumoria ja vakavaa sanomaa.
– Tiedän kuitenkin, että Jaska arvosti Palefacea.