Melkein kaikki kansanedustajat ovat Facebookissa. Twitteriä käyttää neljä viidestä kyselyyn vastanneesta. Siitä huolimatta puolueiden someohjeet ovat edustajille epäselvät.
Facebook ja Twitter ovat kansanedustajien suosituimmat sosiaalisen median kanavat, selviää Lännen Median kyselystä kansanedustajille.
Kyselyyn vastasi 101 kansanedustajaa henkilökohtaisella vastauslomakkeella 23.1.–9.2. välillä. Määrä on 50,5 prosenttia kansanedustajista, eli yli puolet.
Kansanedustajat käyttävät useita somekanavia. Facebookia käyttää lähes jokainen vastaaja. Twitteriä käyttää noin neljä viidestä kyselyyn vastanneista. Suosittuja sähköisen tiedottamisen tapoja olivat myös sähköposti ja blogi.
Suurin osa kansanedustajista päivittää sosiaalista mediaa joka päivä. Ylivoimainen enemmistö kirjoittaa sinne itse. Kansanedustajat ovat siis sosiaalisen median suurkuluttajia.
Muiden käytös häiritsee välillä
Noin puolet kansanedustajista on sitä mieltä, sosiaalisessa mediassa näkee välillä ylilyöntejä muilta kansanedustajilta. Kolme prosenttia piti ylilyöntejä pahoina ja usein toistuvina.
Toinen puoli katsoi, että keskustelu on enimmäkseen asiallista. Esimerkilliseksi kansanedustajien somekäytöstä ei kuitenkaan kukaan tohtinut väittää.
Yksi ylilyöntien syy lienee se, että moniin heittoihin tartutaan.
– Provoilu on sosiaalisessa mediassa vähän turhankin helppo tapa saada huomiota osakseen, toteaa Jyrki Kasvi (vihr.) vastauksessaan.
Toisaalta puoluetovereiden huono käytös voi vaikeuttaa asiapolitiikan tekemistä.
– En pidä siitä, että toistuvasti jotkut pyrkivät epäasiallisilla kommenteilla nostamaan itseään koko puolueen kustannuksella. Vie puolueen ja sitä myötä muiden hyvin asioita hoitaneiden uskottavuutta, kertoo Mika Niikko (ps.).
Sosiaalinen media on osa eduskuntatyötä, mutta se myös vie aikaa. Tämä häiritsee toisinaan muitakin kuin somettajaa.
– Some häiritsee selvästi eduskuntatyötä. Valiokunnissa on liikaa piipitystä ja näpyttämistä. Asioihin reagoidaan välittömästi fiilispohjalta. Kollegoille pitäisi ainakin antaa äänirauha näppäin- ja hälytysäänistä. Osalla nuorista edustajista on selvää addiktoitumista havaittavissa sosiaaliseen mediaan. Puheenjohtajien tehtävä on puuttua taustahälyyn tarvittaessa, kertoo Pauli Kiuru (kok.).
Puolueiden ohjeistus epäselvää
Sosiaalisen median suuresta suosiosta huolimatta kansanedustajilla ei ole selkeää kuvaa, onko heidän puolueillaan someohjeita.
Esimerkiksi keskustan kansanedustajista noin kolmannes tiesi ohjeiden olemassaolosta, kolmannes taas ei. Osa ei osannut sanoa varmaksi.
Perussuomalaisilla ja vihreillä oli yhtenäisin kuva puolueensa ohjeista. Perussuomalaisten mukaan puolue puuttuu kansanedustajien touhuihin tapauskohtaisesti. Vihreillä taas on useimpien mukaan someohjeet.
Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on kunnostautunut somessa lukuisilla avauksillaan. Hänen mielestään keskusta voisi kehittää käytäntöjään.
– Eduskuntaryhmän kannattaisi laatia oma somestrategia. Pitäisi käydä läpi, millaisia ovat menestyvät päivitykset ja miten kansanedustajat roolitetaan, Kärnä sanoo Lännen Medialle.
Joonas Kuikka