Torppari Karl Ollikkala löysi vuonna 1887 Halikon kartanon mailta saviruukun, johon oli kätketty hopeaesineistä koostuva aarre. Löytöä kutsutaan Halikon aarteeksi. Erittäin taidokkaasti tehtyyn kokonaisuuteen kuuluu kullattu krusifiksi, hopeiset ristiriipukset ja hopeinen helminauha. Ristiriipukset ovat toimineet pyhäinjäännöskoteloina.
Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto
Osa Suomen merkittävistä kulttuurihistoriallisista aarteista on esillä Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan museon Kivinavetassa 22.–23. maaliskuuta.
Tämä mahdollistui, koska Suomen kansallismuseo on kiinni peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen takia. Sulkuaikana museo tekee lyhyitä vierailuita eri puolelle Suomea.
Kuvataiteilija Edvard ”Eetu” Iston teos Hyökkäys valmistui vuonna 1899. Teoksessa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee Suomi-neitoa ja yrittää riistää tältä lakikirjan. Maalauksen valmistumisvuonna keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa. Taulu nousi nopeasti Suomen tunnetuimmaksi poliittiseksi maalaukseksi.
Kuva: Rauno Träskelin
Esillä on muun muassa kivikautinen hirvenpääkirves, Suomen tunnetuin poliittinen maalaus Edvard "Eetu" Iston Hyökkäys, 1500-luvulta säilynyt harvinainen Ruskon kousa, 1100-luvun taidekäsityön taidonnäyte Halikon aarre, alkuperäiset muumi-hahmot, presidentti Kekkosen ikoniset silmälasit kuin puukkojunkkariaikaan sijoittuvat, yli 30 kiloa painavat 1800-luvun kahleetkin.
Tove Jansson (1914–2001) julkaisi ensimmäisen muumikirjansa Småtrollen och den stora översvämningen 80 vuotta sitten vuonna 1945. Muutama vuosi ensimmäisen suomenkielisen muumikirjan ilmestymisen jälkeen tuusulalainen Atelier Fauni aloitti muumihahmojen valmistuksen. Hahmot suunnitteli Helena Kuuskoski ja ne tehtiin käsityönä. Muumibuumi oli valloillaan 1960-luvun lopulla ja muumeja valmistui 150 työntekijän voimin jopa miljoona. Nämä muumihahmot ovat 1950-luvun lopulta.
Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto
Tavanomaisen näyttelyn sijaan Kansallismuseon kyläily on kaikkien kulttuurihistoriasta kiinnostuneiden kohtaamispaikka. Yleisöllä on mahdollista keskustella esineistä ja niiden merkityksestä asiantuntijoiden kanssa.
- Kansallismuseon kokoelmat ovat yhteistä kulttuuriperintöämme. Viikonlopun vierailulle olemme valinneet mukaan otoksen kansallisten kokoelmiemme klassikoita, sellaisia esineitä ja teoksia, jotka kävijöissämme aiheuttavat suuriakin tunteita, yli-intendentti Hanna Forssell Suomen kansallismuseosta kertoo.
Ulkoministeri Pekka Haavisto lahjoitti Suomen kansallismuseon kokoelmiin kynän, jolla hän vuonna 2022 allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen. Kynä nousi nopeasti historiallisen tapahtuman symboliksi ja loppui sitä myyvistä tavarataloista.
Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto
Presidentti Urho Kekkonen oli tunnettu tyylistään. Yksi tunnusmerkeistä olivat nämä Kekkosen 1970-luvulla käyttämät silmälasit.
Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto
Kansallismuseon aiemmat museokyläilyt Lappeenrannassa, Torniossa ja Raahessa ovat keränneet kahden päivän aikana jopa 2100–2 400 kävijää.
Myös Seinäjoen tapahtumasta odotetaan vilkasta.
- Uskon kiinnostuksen olevan suurta, nyt kun ikonisia kansallisaarteitamme voi Helsingin sijaan nähdä meillä. Toivon kohtaavani myös kävijöitä, jotka eivät aiemmin ole käyneet museossamme, Seinäjoen museopalveluiden museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen sanoo.
Paikallista historiaa edustavat yli 30 kiloa painavat 1800-luvun liivirauta ja jalkaraudat. Tällaisissa kahleissa on pidetty muun muassa kuuluisia eteläpohjalaisia puukkojunkkareita Matti Haapojaa, Antti Isotaloa ja Antti Rannanjärveä.
Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto
Kansallismuseon kyläilyn aikana voi nähdä myös vuodelta 1542 säilyneen harvinaisuuden, kuusen juurakosta valmistetun Ruskon kousan. Vakka-Suomessa valmistetut koristeelliset kousat olivat juhlamaljoja, mutta valmistumisajankohtanaan ne kuuluivat ainoastaan linnojen astiastoihin.
Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto
Huittisten hirvenpää on noin 8 000 vuotta vanha ja Suomen tunnetuin eläinpääase. Se on koristanut arvonmerkkinä tai seremoniaesineenä kannettua nuijaa. Hirvi oli kivikautiselle ihmiselle elintärkeä saaliseläin ja ehkä siksi myös keskeinen heidän maailmankuvassaan ja myyteissään. Taidokkaasti veistetyn esineen mallina on todennäköisesti ollut kaadettu hirvenvasa.
Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto
Näyttelyyn ei ole pääsymaksua
Suomen kansallismuseon kokoelmaesineet ovat nähtävillä Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan museon Kivinavetta-rakennuksessa lauantaina 22.3. kello 11–17 ja sunnuntaina 23.3. kello 10–16.
Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.
