EU:n ennallistamisasetus astui voimaan 18.8.2024. Jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat, sen jälkeen EU:n komissio kommentoi puoli vuotta suunnitelmia ja sitten jäsenmaat soveltuvissa määrin ottavat kommentit huomioon. Valmista on elokuussa 2027.
Ympäristöministeriö on kutsunut suunnitteluun aihealueittain kaksitoista teemaryhmää ja 12.11.2024 järjestetään webinaari eli verkkoseminaari aloituksen merkiksi. Ryhmäluettelosta ei tarkemmin selvinnyt, onko MTK kelpuutettu mukaan.
Ensinnäkin on todettava, että ennallistaminen ja suojelu ovat varsin lähekkäisiä toimenpiteitä ja yksityismailla ne on toteutettava ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen ja käypään korvaukseen perustuen. Jos omistaja haluaa ne toteutettavaksi, ei kai siihen periaatteessa ole mitään sanomista!
Mutta – on erittäin tärkeää, että maa- ja metsätalous pätevien edustajien kautta saavat tuoda välttämättömät näkemyksensä esille: On valvottava, ettei talousmetsiä pakolla supisteta, eikä toimivia metsäojituksia räävitä tukkoon. Niin ikään soiden hyödyntäminen on vaarassa kokonaan loppua! On välttämätöntä, että kriisitilanteen kohdatessa meillä on omavarainen energialähde, turve turvanamme; varsinkin, kun tuotantotekniikka ja ympäristökysymykset on kehittelytyön kautta saatu toimiviksi!
Eloperäiset viljelysmaamme ovat nousseet ilmastonjäähdyttäjien silmätikuksi ja vallitsevan mielipiteen mukaan ne on poistettava viljelystä ja useimmissa tapauksissa vesitettävä!
Merkittävä osa Etelä-Pohjanmaan ja pohjoisen Suomen pelloista on soista raivattu! On tiedostettava, ettei mainittuihin vesitystöihin pidä suin päin ryhtyä, multa- ja turvemaat nousevat vielä arvoon arvaamattomaan, kun ilmastonmuutoksen edetessä maailman ”edullisimmilla alueilla” maat saastuvat, aavikoituvat ja muuttuvat kasvittomiksi. Sitä paitsi, näiden meidän peltoplättiemme koko ja vaikutus maailmanlaajuisesti erityisesti ilmastoon on jokseenkin vähäinen, kuin pisara meressä!
Valion ilmasto-ohjelman mukaan Datasense-yhtiön suorittaman perusteellisen tutkimuksen perusteella kasvihuonekaasujen vapautuminen ilmakehään ei ollut turvemailla merkittävästi pahempaa kuin kivennäismailla! Lannoitetuilla ja ”ruomenessa” olevilla eroa kuitenkin oli: Hyvin viljellyt alueet sitoivat hiiltä enemmän, koska kasvusto oli pidempää, rehevää ja elinvoimaista!
Niiden vaikuttajien, joilla on vielä maalaisjärki tallella, on puolustettava maa- ja metsätalouttamme ja toimittava siten, että saamme asiallisen, omistajan näkemyksen mukaisen ennallistamissuunnitelmaehdotuksen aikaiseksi ja sen kautta jatkossa sellaisen kansallisen asetuksen, että taloudellinen toiminta Suomessa voi kilpailukykyisellä tavalla jatkua!
Jorma Mäki-Jussila
Peräseinäjoki