"Kan­sal­li­sen toi­meen­pa­non varaan jää paljon" – MTK:n ja Met­sä­teol­li­suu­den mukaan en­nal­lis­ta­mis­ase­tuk­sen vai­ku­tuk­set ovat pit­käl­ti Suomen omissa käsissä

Vanha riista-aita Kuhmon erämaan rajavyöhykkeellä elokuussa 2022. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Vanha riista-aita Kuhmon erämaan rajavyöhykkeellä elokuussa 2022. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ei ole tyytyväinen ennallistamisasetuksesta saavutettuun sopuun. MTK piti parhaana vaihtoehtona EU-parlamentin kantaa, vaikka tämäkään ei liiton mukaan ollut täydellinen.

– Nyt vaikuttaa siltä, että kompromissi painottuu lähemmäs neuvoston ja osin komission kantaa kuin parlamentin näkemystä. Suomenkin neuvottelutavoitteiden saavuttaminen jäi puolitiehen. Tässä mielessä sopu on MTK:lle harmituksen paikka, kommentoi STT:lle juristi Anna-Rosa Asikainen MTK:sta.

Asikaisen mukaan sovussa ovat mukana edelleen maataloutta koskeva yhdeksäs artikla sekä neljänteen artiklaan kuuluva heikentämiskielto.

MTK:n arvio on Asikaisen mukaan edelleen se, että kyseessä on Suomelle erittäin merkittävä asia sekä kustannusvaikutusten että maa- ja metsätalouteen kohdistuvien vaikutusten osalta.

– Mutta toimeenpano tulee nyt näyttämään, kuinka vaikutukset konkretisoituvat. Kansallisen toimeenpanon varaan jää paljon. Edellytämme sen osalta Suomen hallitukselta ja viranomaisilta järkevää linjaa.

Metsäteollisuus: Kilpailukyky säilytettävä

Neuvottelujen tuloksen mukainen asetus lisää ennallistamistoimien piirissä olevaa pinta-alaa Suomessa, arvioidaan puolestaan Metsäteollisuudesta. Kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikön Maija Rantamäen mukaan tämä voi vaikuttaa elinkeinoelämään Suomessa sekä aiheuttaa suoria ja epäsuoria kustannuksia.

Kustannuksien suuruutta on Rantamäen mukaan kuitenkin tässä vaiheessa mahdoton arvioida.

– EU-parlamentti esitti ennallistamistavoitteiden osalta kohdentamista Natura 2000 -alueille, ja komissio esitti laajempaa kohdentamista. Komission ehdotuksen kustannukset olivat mittavat, mutta asetusehdotus tippui nyt johonkin näiden kahden esityksen välimaastoon.

Myös Rantamäen mukaan paljon riippuu nyt siitä, miten Suomessa päätetään panna toimeen asetuksen vaatimukset.

– Tästä täytyy saada sellainen, että se mahdollistaa myös raaka-aineomavaraisuuden sekä teollisuuden ja metsäteollisuuden kilpailukyvyn säilymisen Suomessa.

WWF: Liian monia poikkeuksia

Ympäristöjärjestö WWF Suomen mukaan sopu ennallistamisasetuksesta ei ole riittävä ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Järjestö on kuitenkin tyytyväinen, että sopuun ylipäätään päästiin.

– Vaikka tämä sopimus on kunnianhimoisempi kuin parlamentin heikko kanta, se on silti kaukana siitä, mikä olisi välttämätöntä ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemiseksi. Kun kuitenkin otetaan huomioon asetuksen kohtaama ankara vastustus, olemme helpottuneita, että sopimukseen päästiin, WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen sanoo tiedotteessa.

Järjestö on tyytyväinen myös muun muassa siitä, että asetus koskee EU:n parlamentin, komission ja neuvoston neuvottelujen jälkeenkin kaikkia niitä elinympäristöjä, jotka ehdotukseen alun perin sisältyivät.

– Osa asetuksen vastustajista halusi rajata siitä pois maatalous- ja turvemaat, mutta tähän ei onneksi päädytty, Suominen sanoo.

Järjestö kuitenkin katsoo, että neuvottelujen jäljiltä asetuksessa on porsaanreikiä ja että sitä on vesitetty verrattuna alkuperäiseen komission ehdotukseen ja neuvoston kantaan.

Suomisen mukaan asetukseen on sisällytetty myös liian monia poikkeuksia. Lisäksi jäsenvaltioille ollaan hänen mukaansa antamassa liikaa mahdollisuuksia joustaa asetuksen velvoitteista.

Ilmoita asiavirheestä