Kansalaisuuslain uudistaminen alkaa sisäministeriössä, ja hallitusohjelman mukaisesti Suomi kiristää kansalaistamisen ehtoja, sisäministeriö kertoo tiedotteessaan.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi lain uudistamisesta tiedotustilaisuudessa maanantaina. Suunniteltujen muutosten tavoitteena on, että Suomen kansalaisuuden edellytyksenä on jatkossa onnistunut kotoutuminen ja kansalaisuus on palkinto onnistuneesta kotoutumisesta, Rantanen sanoi.
Konkreettisimpana muutoksena kansalaisuuden saamisen ehdoksi suunnitellaan kansalaisuuskoetta. Sellainen on käytössä esimerkiksi Norjalla ja Tanskalla, ja myös Ruotsissa selvitetään sen ottamista käyttöön, sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkö Minna Hulkkonen sanoi.
Sisäministeriö selvittää, millainen koe Suomessa otetaan käyttöön ja mikä taho sitä hallinnoi. Muissa maissa käytössä olevien kansalaisuuskokeiden tapaan myös Suomen koe voisi sisältää esimerkiksi kysymyksiä maan historiasta, suomalaisesta yhteiskunnasta ja poliittisesta järjestelmästä, Rantanen sanoi.
– Kysymysten tarkoituksena on selvittää se, että ihminen on ymmärtänyt suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteet, kuten tasa-arvon ja demokratian.
Lisäksi ministeriö tekee hallitusohjelman mukaisen selvityksen kaksoiskansalaisuusjärjestelmästä.
Oleskelulupa ehdoksi
Muina tiukennuksina kansalaisuuden saamiseen selvitetään muun muassa asumisaikaedellytyksen pidentämistä sekä toimeentuloedellytyksen tiukentamista.
Asumisaikaedellytystä suunnitellaan pidennettäväksi kahdeksaan vuoteen nykyisestä viidestä vuodesta. Tällä hetkellä ulkomaalaisen on pitänyt asua Suomessa keskeytyksettä viisi viime vuotta, jotta hän voi saada Suomen kansalaisuuden.
Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Lisäksi asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennettäisiin. Tarkoitus on myös poistaa kansainvälistä suojelua saavien asumisaikaa koskeva poikkeus sekä tarkastella muita asumisaikaa koskevia poikkeusperusteita.
Tiukennuksia kaavaillaan myös toimeentulo- ja nuhteettomuusedellytyksiin. Nykyisellään kansalaistaminen edellyttää sitä, että pystyy luotettavasti selvittämään, mistä saa toimeentulonsa. Tarkoituksena on ministeriön mukaan tarkastella edellytystä tarkemmin. Selvää rajaa sille, kuinka paljon Suomen kansalaisuuden haluavan tulisi tienata, ministeri ei vielä osannut antaa, sillä selvitystyö on vasta alkamaisillaan.
– Se, että toimeentulo esitetään Kelan etuuspäätöksillä ei liene se, mitä jatkossa halutaan olevan, sisäministeri Rantanen sanoi.
Kansalaisuuden voi menettää helpommin
Lisäksi niin sanotun nuhteettomuusedellytyksen ehtoja on määrä kiristää. Nuhteettomuusedellytys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että saadakseen Suomen kansalaisuuden, ulkomaalainen ei saa olla syyllistynyt muulla kuin rikesakolla rangaistuun tekoon.
Ehdon kiristämisen lisäksi ministeriö selvittää samalla kansallisen turvallisuuden arviointia kansalaistamisen yhteydessä. Jatkossa kansalaisuuden saamisen edellytyksenä olisi myös hakijan oma aktiivisuus oman henkilöllisyytensä selvittämisessä viranomaisille.
Kansalaisuuden menettämisen ehtoja on niin ikään tarkoitus kiristää. Hallitusohjelman mukaisesti tarkastellaan myös kansalaisuuden menettämistä tilanteessa, jossa kansalaisuus on saatu antamalla vääriä tietoja, salaamalla olennaisia seikkoja tai muutoin petollisesti toimimalla. Uudistushankkeen yhteydessä selvitetään ministeriön mukaan myös niin sanottua Tanskan mallia kansalaisuuden menettämisestä, jos kaksoiskansalainen osallistuu ulkomailla aseellisen terroristiryhmän toimintaan.
Lakiin suunniteltujen muutosten vaikutusarvioita ei vielä Rantasen mukaan ole tehty, vaan ne tehdään selvitysten edetessä.
– Selvää lienee se, että ehtojen kiristäminen johtaa siihen, ettei kansalaisuutta saa niin helpolla. Ja se on tavoitteenakin, hän sanoi.