Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kan­sa­lais­opis­ton ja toisen asteen yh­teis­työ­tä pitää lisätä

Opintopistekurssit ovat tulleet kansalaisopistojen opinto-ohjelmiin mukaan viime vuosien aikana. Isommat opistot ovat niiden tarjoamisessa jo konkareita, kun taas pienemmät seuraavat perässä ja tuovat opintopistekursseja opinto-ohjelmiinsa pienellä viiveellä.

Opetushallitus on jo muutaman vuoden ajan rohkaissut kansalaisopistoja tunnistamaan omat vahvuutensa ja osaamisensa eri aihealueiden opetuksessa ja kurssitarjonnassa sekä kehottanut muitakin oppilaitoksia havaitsemaan kansalaisopistot yhteistyökumppaneina.

Pätevien opettajien opetuksessa opiskelijat voivat saavuttaa kansalaisopistojen kursseilla taitotason, joka aikaisemmin on jäänyt huomiotta, koska opinnoista ei ole saanut virallista todistusta. Nyt tähän on mahdollisuus opintopistekurssien myötä.

Rahoituksen kiristyessä Opetushallitus kannustaa oppilaitoksia yhteistyöhön. Perusideana on välttää samojen asioiden opettamista eri oppilaitosmuodoissa tai lisätä opintotarjontaa yhdistämällä voimat. Tavoite on, että aikaisemmin todennettu osaaminen tunnustetaan ja hyväksytään opiskelijan siirtyessä eteenpäin opintopolullaan esimerkiksi toisen asteen opintoihin.

Kansalaisopistojen ja toisen asteen oppilaitosten onkin syytä tehdä yhteistyötä eritasoisten koulutusten osalta.

Kansalaisopistot tarjoavat opintopistekursseja eri aihealueilta omien opettajaresurssiensa mukaan. Tarjolla olevista kursseista voi opiskelija valita itselleen sopivia liitettäväksi esimerkiksi toisen asteen opintojensa vapaavalintaisiin opintoihin.

Tämä edellyttää kuitenkin toisen asteen oppilaitosten myönteistä suhtautumista kansalaisopistoissa suoritettuihin opintoihin. Lisäksi yhteistyön mahdollisuudesta tulee informoida opiskelijoita, jotta tietoisuus tästä saavuttaa heidät. Opetushallituksen uudistus tähtää yhteistyöhön, jossa syntyy säästöjä ja toiminta on järkevää.

Kansalaisopistojen liitto on kouluttanut kansalaisopistojen opettajia ja henkilökuntaa opintopistekurssien sisällön suunnittelussa, kurssin tavoitteiden asettelussa eli mitä asioita opiskelijan tulee hallita kurssin suoritettuaan ja miten osaaminen arvioidaan ja todennetaan.

Kurssien laajuus ilmoitetaan opintopisteinä, joten jokainen kurssille ilmoittautunut tietää, kuinka paljon työtä kurssin suorittaminen opiskelijalta edellyttää. Tämän tiedon kurssilainen saa kurssikuvauksista.

On syytä korostaa, että kansalaisopistoissa kurssien vaativuus ja laajuus vastaavat toisen asteen oppilaitosten vastaavia opintopisteitä.

Kansalaisopistot tunnetaan ketterinä toimijoina, joille herkkyys kuunnella opiskelijoiden toiveita on ennestään tuttua. Tämän johdosta opistoille voi esittää myös toiveita eri opintopistekurssien toteuttamisesta. Näin saadaan kurssitarjontaan sellaisia opintopistekursseja, joille toisen asteen oppilaitoksissa opiskeleville on kysyntää.

Kansalaisopistojen kursseilla voi opiskella tulevaisuudessa tavoitteellisesti tai entiseen tapaan harrastaen. Vapaan sivistystyön oppilaitoksina kansalaisopistot toteuttavat edelleen sille annettua tehtävää kansalaisten harrastustoiminnan tukijana ja kansalaistaitojen edistäjänä.

Tämän lisäksi Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kansalaisopistojen kursseille osallistuminen lisää henkilön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Samanhenkisten ja samoista asioista kiinnostuneiden kurssilaisten säännöllinen tapaaminen vahvistaa henkilön yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ehkäisee yksinäisyyttä.

Ensi syksynä kannattaa jälleen valita itselleen mukava harrastus kansalaisopistojen kurssivalikoimista.

Varpu Sankelo

vs. rehtori

Kauhajoen kansalaisopisto ja Panula-opisto