Kansalaisjärjestöissä on voitu huokaista hetkeksi helpotuksesta, kun niiden kehitysyhteistyön rahoitus säilyy vielä tänä vuonna ennallaan noin 90 miljoonassa eurossa. Järjestöissä kannetaan kuitenkin jo huolta tulevista vuosista.
– Kaikilla ohjelmatukijärjestöillä on vielä kaksi vuotta voimassa nelivuotinen ohjelmatukisopimus. Näillä näkymin jatkamme siis samalla vuosirahoitustasolla vielä seuraavat kaksi vuotta. Sitä ei kukaan osaa ennakoida, mitä tapahtuu hallituskauden puolivälissä, kun seuraava rahoitushakemus tehdään, sanoo Suomen Punaisen Ristin (SPR) kansainvälisen avun tuki- ja koordinaatioyksikön päällikkö Toni Jokinen STT:lle.
Järjestöjä askarruttaa, miten hankkeiden pitkäkestoisuus ja toiminnan jatkuminen taataan mahdollisista tulevien vuosien leikkauksista huolimatta.
– Olisi naiivia ajatella, ettei järjestöjen rahoitukseen tai humanitaarisen avun rahoitukseen voisi kohdentua neljävuotisen hallituskauden aikana leikkauksia, vaikka tämän vuoden budjetissa ei muutoksia vielä nähdäkään.
Hallitus on linjannut siirtävänsä Suomen kehitysyhteistyön painopistettä pois kahdenvälisistä valtioiden välisistä maaohjelmista kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön, jota se on korostanut pitävänsä tärkeänä ja tehokkaana.
– On positiivista, että työmme tunnistetaan hallitusohjelmassa, eikä siitä tänä vuonna leikata. Toisaalta sitä ei myöskään tueta yhtään sen enempää kuin aiemmin, kuten ei myöskään humanitaarista apua.
Kolaus tyttöjen koulutukseen
Hallitus aikoo hallitusohjelmansa mukaan vähentää varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja noin miljardilla eurolla porrastetusti hallituskauden aikana.
Ulkoministeriön varsinaisten kehitysyhteistyömäärärahojen osuus valtion budjetissa on tänä vuonna noin 630 miljoonaa euroa.
Kansalaisjärjestöissä seurataan huolestuneina, miten tälle vuodelle valmisteilla olevat leikkaukset vaikuttavat pitkäkestoiseen kahdenväliseen yhteistyöhön Suomen ja eri maiden välillä. Keskeisiä kohdemaita ovat olleet muun muassa Etiopia, Somalia, Tansania, Afganistan ja Nepal.
– Avun väheneminen on iso kolaus niille ihmisille, joita Suomi on yhteistyöllään pystynyt auttamaan, oli se sitten vaikkapa tyttöjen koulutukseen liittyvää työtä tai säälliseen toimeentuloon liittyvää työtä. Tutkimustenkin mukaan Suomen kehitysyhteistyöllä on tullut tuloksia, sanoo kansalaisjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Ei pitäisi olla ehdollista
Ulkoministeriön on määrä tarkentaa leikkausten kohdentumista tämän vuoden osalta. Tuleville vuosille määrärahojen jakautumisesta saadaan osviittaa, kun se antaa kehysehdotuksensa valtiovarainministeriölle 18. tammikuuta mennessä. Hallitusohjelmasta voi Nalbantoglun mielestä saada kuitenkin vihjeitä, koska siinä kehitysyhteistyön kumppanimaille asetetaan ehtoja.
– Kumppanimaan pitää olla tukematta Venäjän hyökkäyssotaa, pitää ottaa vastaan omia kansalaisiaan, eli sillä pitää olla niin sanottu palautussopimus, ja lisäksi kumppanimaan pitää tukea sääntöperäistä maailmanjärjestystä, hän luettelee.
Jokisen ja Nalbantoglun mielestä kehitysyhteistyön ei pitäisi olla ehdollista eikä keino ajaa poliittisia näkökulmia. Nimenomaan silloin, kun maalla on hirmuhallinto, kuten esimerkiksi Afganistanissa tai Syyriassa, kannattaa kansalaisyhteiskuntaa ja tavallisten ihmisten peruspalveluita tukea.
– Tässä pitäisi pystyä tekemään ero: eiväthän ne ihmiset ole syyllisiä siihen, miten jokin valtio äänestää YK:ssa tai käyttäytyy kansainvälisesti muuten, Nalbantoglu sanoo.
Hän muistuttaa, että pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppanuus voi jossain vaiheessa merkitä myös taloussuhteita Suomelle, kuten on käynyt esimerkiksi Vietnamin kohdalla.
– Vietnam on ollut kehitysyhteistyökumppani, mutta sitten se on ponnistanut niin sanotuksi keskitulon maaksi ja nykyään se on pikemminkin normaali kauppakumppani. Meillä on siellä hyvä jalansija, koska olemme jo pitkään tehneet vietnamilaisten kanssa yhteistyötä kehitysyhteistyökysymyksissä.
Ukrainan rahoitus erillään
Suomen kehitysyhteistyörahoituksen väheneminen kaiken kaikkiaan on järjestöjen mielestä ristiriidassa Suomen kansainvälisten sitoumusten, mutta myös laajemman ulko-, turvallisuus- ja kehityspoliittisen keskustelun kanssa.
– Se johtaa siihen, että Suomen kehitysyhteistyön vaikuttavuus pienenee, hankkeiden ja toimintojen määrä vähenee väistämättä ja kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta pienenee, sanoo SPR:n Jokinen.
Iso osa Suomen pitkäkestoisesta, varsinaisesta kehitysyhteistyörahoituksesta kohdentuu hänen mukaansa kaikista hauraimpiin tai köyhimpiin valtioihin.
Jokinen ja Nalbantoglu sanovat kansalaisjärjestöjen olevan huolestuneita myös muun muassa sitä, miten leikkaukset näkyvät vaikkapa ilmastorahoituksessa ja muussa monenkeskisessä rahoituksessa. Suomessa kansainvälinen ilmastorahoitus on kehitysyhteistyörahoituksen alla.
– Suomi on tehnyt merkityksellistä työtä sekä rahoittajana että vaikuttajana muun muassa erilaisissa YK-järjestöjen rahastojen johtokunnissa. Sekin saattaa nyt omalta osaltaan heiketä, kun rahoituksesta leikataan, sanoo Jokinen.
Nalbantoglun mielestä päätös leikata muun muassa YK-järjestöistä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi kampittaa itse itseään suhteessa monenkeskisen sääntöperusteisen järjestelmän tukemiseen. Hallitusohjelman mukaan Suomi edistää ulkopoliittisia tavoitteitaan ja arvojaan keskeisten YK-järjestöjen kautta.
Koko hallituskauden suurin kehitysavun kohdemaa on Ukraina, mutta sen rahoitus on omalla momentillaan. Rahoituspäätökset Ukrainaan eivät ole Jokisen mukaan toistaiseksi olleet pois muusta toiminnasta tai vastaavasti kehitysyhteistyörahoituksesta ja siitä on hänen mielestään syytä pitää huolta myös jatkossa.