Rannikon kasvihuoneilla Pohjanmaalla on perinteisesti ollut useita eri kansallisuuksia edustavia työntekijöitä. Sen ja jo 1980-luvulla vietnamilaisista venepakolaisista alkaneen turvapaikkapolitiikan myötä Närpiöstä on tullut kansainvälinen paikkakunta. Edellä ovat vain pääkaupunkiseudun kunnat ja Ahvenanmaa.
Stefan Gulinin tomaattikasvihuoneella Närpiön Yttermarkissa on työntekijöitä seudulta, mutta myös esimerkiksi Bosniasta ja Baltiasta.
– Olen ollut täällä nyt neljä vuotta, tomaatintaimista lehtiä karsiva Nisveta Kurbegovic kertoo.
Reilu vuosi sitten eli vuoden 2016 alusta kaksikieliseksi muuttuneessa Närpiössä ulkomaalaistaustaisten asukkaiden osuus on yli 13 prosenttia.
Työntekijöitä tarvitaan, vaikka ravinteet, kasteluvesi ja jopa hiilidioksidi annostellaan tomaatintaimille tietokoneohjatusti.
– Meillä on talvikaudella 12 työntekijää, kesällä kymmenen minun ja vaimoni lisäksi, Gulin kertoo.
Vapaina kasvihuoneessa lentävät kimalaiset hoitavat tomaatin kukkien tarvitsemat pölytykset. Tuholaistorjunta toimii biologisesti: pääasiassa nykypäivän viljelijä käyttää ennaltaehkäiseviä torjuntamenetelmiä. Hyötyeläimet syövät viljelmillä mahdollisesti esiintyviä tuhohyönteisiä.
Pölyttäjä-kimalaiset tuodaan Suomeen pahvilaatikoissa Belgiasta ja Hollannista.
AUNE WARONEN