Kansainvälinen yhteisö arvosteli keskiviikkona Georgiaa kiistellyn, ulkomaista vaikuttamista koskevan lain hyväksymisestä.
EU ja sotilasliitto Nato kehottivat Georgiaa perääntymään lain säätämisessä. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Turk puolestaan sanoi pitävänsä lakia erittäin valitettavana.
EU:n ulkopoliittisen edustajan Josep Borrellin mukaan lailla on negatiivinen vaikutus Georgian pyrkimyksiin päästä EU:n jäseneksi, ja se tulisi perua.
EU:n oli alun perin tarkoitus antaa lakia vastustava julkilausuma unionin 27 maan yhteisenä julkilausumana, mutta diplomaattilähteiden mukaan tästä jouduttiin luopumaan Unkarin ja Slovakian vastustuksen takia.
Vastustuksen vuoksi EU:n mielipide julkaistiin Borrellin lausuntona.
Sotilasliitto Naton mukaan laki on askel väärään suuntaan, poispäin Euroopasta ja euroatlanttisesta integraatiosta.
Presidentti vastustaa
Lain mukaan yli viidenneksen rahoituksestaan Georgian ulkopuolelta saavien medioiden ja kansalaisjärjestöjen on rekisteröidyttävä ulkomaisten etujen ajajiksi.
Georgian parlamentti hyväksyi lakiesityksen tiistaina äänin 84–30. Äänestystä lain kolmannessa ja ratkaisevassa käsittelyssä edelsi pitkä istunto, jossa tunteet kuumenivat ajoittain tappeluksi Georgialainen unelma -valtapuolueen ja opposition edustajien välillä.
Venäjällä on voimassa vastaava laki, minkä vuoksi sen vastustajat olivat ristineet hallituksen esityksen "venäläislaiksi".
Lakiesitystä vastaan on osoitettu kiivaasti mieltä huhtikuusta lähtien. Esityksen vastustajien mukaan laki on tarkoitettu opposition hiljentämiseen ja sen tarkoituksena on viedä Georgia takaisin Venäjän vaikutuspiiriin.
Georgian presidentti Salome Zurabishvili on sanonut, ettei hän aio vahvistaa kiisteltyä lakia. Se todennäköisesti vain viivyttää prosessia, koska parlamentti voi kumota presidentin veton yksinkertaisella enemmistöllä.