Kan­nat­ti­ko meidän siirtyä euroon? – Suo­mel­ta puuttuu eu­ro­vi­sio, mutta vain yksi kah­dek­sas­ta eko­no­mis­tis­ta on sel­väs­ti markan kan­nat­ta­ja

Oli siinä opettelemista ja totuttelemista. Kuuden kertolasku ja jakolasku tulivat tutuiksi, kun euro tuli käteisvaluutaksi 1. tammikuuta 2002. Tilivaluuttana se oli ollut käypä raha jo vuoden 1999 alusta. KUVA: Mika Vuorio / Arkisto
Oli siinä opettelemista ja totuttelemista. Kuuden kertolasku ja jakolasku tulivat tutuiksi, kun euro tuli käteisvaluutaksi 1. tammikuuta 2002. Tilivaluuttana se oli ollut käypä raha jo vuoden 1999 alusta. KUVA: Mika Vuorio / Arkisto

Euro on enemmän kuin valuutta. Se on lähtökohdiltaan myös politiikkaa.

Tätä korostavat suomalaiset ekonomistit, jotka saivat Lännen Medialta vastattavakseen jälkiviisaan kysymyksen: onko 20-vuotiaasta yhteisvaluutasta ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa?–?oliko rahaliittoon liittyminen hyvä vai huono päätös?

Useimmat vastaajat pitävät tilivaluuttana tammikuussa 1999 konkretisoitunutta EMU-päätöstä sinänsä ymmärrettävänä.

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa I-P Digi ensimmäiset 2 kk vain 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit, pelit ja koulutukset Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Tilaajaedut
Ilmoita asiavirheestä