Auttaisiko Nato Suomea sotilaallisesti tositilanteessa, vaikka emme kuulu sotilasliittoon?
Ei auta.
Tämän alleviivasi Naton korkea-arvoinen lähde Lännen Medialle sunnuntaisessa haastattelussa.
Nato-lähteen mukaan asia on tehty erittäin selväksi Suomen hallitukselle.
Kansalaiskeskustelussa elää kuitenkin sitkeästi ajatus, että Nato tulisi väliin sotatilanteessa, koska Suomi on osa länsimaista arvoyhteisöä.
Joten pitäisikö poliitikkojen siis kertoa kansalle vieläkin aktiivisemmin, ettei Natosta ole tällä hetkellä turvaa Suomelle?
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) mukaan Nato-realiteeteista on puhuttava kansalaisille mahdollisimman avoimesti.
– Satun esimerkiksi nyt tulemaan puhetilaisuudesta Raumalta, jossa koetin mahdollisimman konkreettisesti kertoa, mikä on Suomen turvallisuuspolitiikan kartta. Ensimmäisenä on Suomen oma puolustus. Toinen on Suomen ja Ruotsin sotilaspoliittinen yhteistyö aina mahdolliseen sotilasliittoon asti. Kolmas on EU-yhteistyö ja neljäs on Naton kautta avautuvat mahdollisuudet. Pyrin kertomaan, että Nato on Euroopan turvallisuusjärjestelmän kova ydin. Kattavin sotilaallinen kova turvallisuus on saavutettavissa Naton kautta. Mutta sillä on hintansa.
Pitäisikö siis kansalle tuoda paremmin ilmi, että Nato ei auta tosipaikassa?
– Ei tässä kenenkään kannata mitään salakuljetusyritystä tehdä, että vaikenemalla asiat hoituisivat. Vain avoin keskustelu lisää sekä puolustajien että vastustajien ymmärtämystä toisistaan. Siinä mielessä tämä Nato-selvitys, joka on ulkoministeriön toimesta tekeillä, on arvokas ja antaa faktuaalista pohjaa arviointien tekemiseen.
– Kyllä siis pitää levittää tätä keskustelutematiikkaa ilman muuta.
Kanervan mukaan on ollut itsestään selvää, ettei Natolla ole mitään velvoitteita auttaa Suomea tosipaikan tullen.
– Naton viides artikla on ratkaiseva. Kun sitä sopimusjärjestelyä ei ole, Natolla ei ole mitään välitöntä velvoitetta ottaa vastattavakseen Suomen alueellista koskemattomuutta ja valtiollista suvereniteettia. Kyllä se asia on ollut kristallinkirkas Suomessa.
Suomessa on aika ajoin myös pohdittu, antavatko EU:n turvalausekkeet riittävän suojan. Kanervan mukaan Euroopan unioni antaa turvallisuuslisän lähinnä laajan turvallisuuskäsitteen mukaisia uhkia vastaan.
– Niitä tietysti nykymaailmassa riittää enemmän kuin tarpeeksi.
Mitä näihin uhkiin kuuluu?
– Esimerkiksi terrorisminvastainen sota, joka on tämän päivän puhutuin esimerkki. Laaja turvallisuuskäsite ulottuu aina kybersodasta [esimerkiksi internetliikenteen häirintä] ilmastonmuutokseen asti. Ilmastonmuutoksellakin on turvallisuuspoliittisia vaikutuksia, koska se voi lisätä esimerkiksi pakolaisuutta.
Kanerva kuitenkin muistuttaa, että kovan sotilaallisen uhan osalta Euroopan unionilla ei ole komentorakenteita, suunnittelujärjestelmiä eikä itsenäistä asevoimaa.
– Ne ovat Nato-varaisia. Enkä usko, että kukaan on valmistelemassa korvaavaa järjestelmää.
Nato-keskustelu ottaa pian uusia kierroksia, kun ulkoministeriön Nato-selvitys valmistuu. Kanerva on mielissään, että selvitys tehdään, koska se lisää hänen mukaansa tarvittavaa julkista keskustelua Natosta.
– Se on auktorisoitu, harkittu puheenvuoro tähän Nato-keskusteluun.
Ulkoministeriön Nato-selvityksen on määrä valmistua kevään aikana.
JUHA VAINIO / LÄNNEN MEDIA