Tekoäly oli vuoden 2023 lopun kuumia perunoita Atlantin valtameren molemmin puolin. Yhdysvalloissa teknologia-alaa ravisteli perinpohjaisesti marraskuussa puskan takaa julkisuuteen puhjennut valtataistelu yhdysvaltalaisen OpenAI-yrityksen sisällä. Toimitusjohtaja Sam Altman syrjäytettiin tilapäisesti paikaltaan OpenAI:n hallituksen päätöksellä.
Potkut tulivat jättiyllätyksenä alalle, sillä suositun Chat GPT -kielimallin luoneen yhtiön kasvoina esiintynyt Altman oli alan tunnetuimpia hahmoja. Vajaat kaksi viikkoa myöhemmin Altman palasi toimitusjohtajaksi, ja vaihtoon sai lähteä yhtiön hallitus. Vipuvartta Altmanille antoivat OpenAI:n suursijoittaja Microsoft ja OpenAI:n työntekijät, jotka uhkasivat irtisanoutua joukolla Altmanin potkujen jälkeen.
Yhdysvaltain teknologiamediassa tapahtumia on selitetty filosofisena kamppailuna, jossa vastakkain ovat niin kutsutut tekoälyoptimistit ja -pessimistit. Tässä kertomuksessa Altmanin edustamat bisneshenkiset optimistit haluavat täydellä vauhdilla kehittää tekoälyohjelmien kyvykkyyksiä, kun taas insinööritaustaiset pessimistit varoittavat ihmiskunnalle vaarallisen supertekoälyn riskeistä.
Tasapainoilu tekoälyn taloudellisten hyötyjen ja mahdollisten vaarojen välillä on ollut haasteena myös tällä puolen valtamerta. Euroopan unioni saavutti pitkiksi venyneiden neuvottelujen jälkeen joulukuussa sovun tekoälyasetuksesta, joka toteutuessaan olisi ensimmäinen selkeästi tekoälyä säätelevä laki.
Asetuksen yksityiskohdat ovat vielä epäselviä, mutta tiedossa on, että se luokittelee tekoälyjärjestelmät eri riskitasoille ja kieltää riskialtteimmat kokonaan. Euroopan parlamentin tiedotteen mukaan kieltolistalle päätyivät muun muassa kiinalaistyyliset sosiaalisen pisteytyksen järjestelmät sekä käyttäjien biometrinen jaottelu esimerkiksi poliittisin tai etnisin perustein.
OpenAI hehkuttaa vaaroilla
Sekä tekoälyllä pelottelevien että teknologiaa hehkuttavien retoriikka vaikuttaa OpenAI:n kohdalla osin mainospuheelta, arvioi STT:lle Helsingin yliopiston tekoälytutkija, tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen.
– On vaikea lähteä arvailemaan, mitä siellä on tapahtunut, mutta OpenAI on ennenkin käyttänyt pelottelua markkinointikeinona. Voi olla, että mukana on aitoa huolta, mutta se on käännetty myös markkinoinnin eduksi.
Tällaisesta on nähty OpenAI:n kohdalla merkkejä jo aikaisemmin. Vuonna 2019 OpenAI sanoi sen silloisen GPT-2-mallin algoritmin olevan liian vaarallinen julkaistavaksi, koska se oli liian tehokas. Nykyisin käytössä on jo Chat GPT:n neljäs versio.
– Tuotejulkistus, jossa tuotetta ei vaarallisuuden vuoksi julkistettu, oli vähän koominen, Toivonen sanoo.
OpenAI:n yrityshistoria on poikkeuksellinen, sillä se perustettiin alun perin vuonna 2015 voittoa tavoittelemattomaksi tutkimuslaitokseksi, jonka kerrottiin tavoittelevan turvallisen tekoälyn kehittämistä. Sen hallitukseen kuului alun perin myös miljardööri Elon Musk, joka sittemmin vetäytyi hankkeesta. Voittoa tavoittelemattoman OpenAI:n yhteyteen pultattiin myöhemmin voittoa tavoitteleva tytäryhtiö.
Toivosen mukaan on mahdollista, että OpenAI:n johtoportaan välienselvittely liittyy yrityskulttuurin jännitteisiin, jotka periytyvät sen perustamisen ajoilta.
– Se on hyvin mahdollista, koska ne ylevät tavoitteet, mitä alkuperäisellä säätiöllä oli, eivät kaikki ole sovussa kaupallisen toiminnan kanssa.
Koneiden äly herättää tunteita
Tekoäly on herättänyt voimakkaita tunteita Piilaakson eliitin parissa ja julkisessa keskustelussa. Osa uskoo tekoälyn mullistavan maailman ja johtavan ennennäkemättömään hyvinvointiin, toiset varoittavat koko ihmiskuntaa uhkaavien supertekoälyjen vaaroista.
– Koneiden älykkyys, tunteet, tietoisuus ja luovuus ovat ihmisille kiinnostavia aiheita. Niitä on pidetty inhimillisinä ominaisuuksina, jotka ovat koneelle saavuttamattomia. Kyllähän se on mielikuvitusta kiehtova ajatus, että koneet voivat vähän kerrallaan tällaisia kykyjä saavuttaa, Toivonen sanoo.
OpenAI julkaisi tässä kuussa uuden varautumissuunnitelmansa tekoälyn "katastrofaalisten riskien" vähentämiseksi, uutisoi muun muassa CNN. Keinoihin kuuluu OpenAI:n hallituksen valta kumota yhtiön muiden johtajien päätös uuden tuotteen julkaisemisesta.
Huikentelevassa retoriikassa on kuitenkin Toivosen mukaan kyse myös siitä, että teknologiaa myydään otsikoilla.
Sekä tekoälyoptimistit että -pessimistit näyttävät uskovan tekoälyn voimaan, mutta myös skeptisempiä ääniä on kuultu teknologian katteettomista lupauksista. Joidenkin mielestä pörssikursseja nostavassa tekoälybuumissa on samoja piirteitä kuin 1990-luvun lopun dotcom-kuplassa.
"Äly on hankala sana"
Helsingin yliopiston Hannu Toivonen on ollut tekoälytutkija kolmen vuosikymmenen ajan, eli kauan ennen viime aikojen tekoälybuumin syttymistä. Hän on nähnyt tekoälyteknologian kehityksen yksinkertaisista sovelluksista aina viime aikojen laajoihin kielimalleihin (LLM), jotka pystyvät tuottamaan erilaisia tekstilajeja oppimateriaalinsa pohjalta. Toivonen on kirjoittanut aiheesta myös tänä vuonna julkaistun kirjan Mitä tekoäly on - 100 kysymystä ja vastausta.
OpenAI on Chat GPT:n ohella herättänyt huomiota tekoälykuvia tehtailevalla Dall-E-sovelluksellaan. Tekoäly on kattokäsite, jonka piirissä puhutaan laajasta kirjosta eri tarkoituksiin suunniteltuja tietokoneohjelmia. Tutkijan mukaan sana on viime aikoina kärsinyt inflaatiota, sillä sitä käytetään markkinoinnissa ja julkisessa keskustelussa mitä erilaisimmista teknologioista.
– "Äly" sanassa "tekoäly" on vähän hankala, koska älykkyyttä on ensinnäkin vaikea määritellä ja toiseksi se herättää helposti mielikuvia, jotka ei välttämättä ole hyödyksi, Toivonen sanoo.
Toivosen mukaan keskustelua voitaisiin tuoda konkreettisemmalle tasolle, jos puhuttaisiin tekoälyn sijaan perinteisesti tietokoneohjelmista, jotka on suunniteltu tiettyyn tarkoitukseen.
Ihmisen veroinen äly saa odottaa
Tekoälyn ilosanomaa ja tuomiopäivän visioita levittävien futuristien puheissa esiintyy usein kirjainyhdistelmä AGI, joka on kirjattu myös OpenAI:n peruskirjaan. Lyhenne on peräisin englannin sanoista artificial general intelligence, eli yleistekoäly.
– Yleinen tekoäly tarkoittaa tietokoneohjelmaa, joka on älykkyydeltään ihmisen veroinen jokseenkin kaikissa asioissa, Toivonen sanoo.
Nyt käytössä olevat tekstiä, kuvia, ääntä ja videoita tuottavat mallit ovat vielä kaukana tällaisesta ohjelmasta, sillä ne eivät kykene esimerkiksi luovaan ongelmanratkaisuun. Ne eivät myöskään kykene erottamaan faktaa fiktiosta, sillä koneälyt eivät ymmärrä tuottamansa sisällön merkityksiä.
Keskustelevat ohjelmat levittävätkin usein käyttäjilleen täyttä puuta heinää, jonka ne kertovat itsevarmasti täytenä faktana. Chat GPT on esimerkiksi keksinyt kuvitteellisia historiallisia henkilöitä ja lähdeviitteitä vastatessaan kysymyksiin.
Tekoälyt puhuvat palturia
Esimerkiksi Times of Maltan kokeilussa sovellus kirjoitti kuvitteellisen elämäkerran tekaistuine lähdeviitteineen olemattomalle 1800-luvun maltalaiselle nationalistijohtajalle Xandru Borgille. Tiedelehti Naturen artikkelissa todettiin, että Chat GPT keksii säännöllisesti kuvitteellisia tai virheellisiä lähdeviittauksia tiedoilleen tiedekysymyksiin vastattaessa.
Tätä ilmiötä on kutsuttu tekoälyjen "hallusinoinniksi", eikä se välttämättä ole nykytekniikoilla ratkaistavissa.
– (Kielimallien) ongelmat eivät liity pelkästään faktuaalisiin virheisiin tai puutteelliseen tietoon vaan siihen, että ne eivät käsittele tekstin merkityksiä. Ne eivät ymmärrä maailmaa tai ihmisten elämää, joten nykyisellä tavalla tehdyt kielimallit tulevat aina tekemään virheitä, Toivonen sanoo.
Scifi-kirjallisuudesta tuttujen tiedostavien yleistekoälyjen luominen edellyttäisi Toivosen mukaan esimerkiksi sitä, että koneälyt oppisivat elämään todellisessa maailmassa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Koneälyt oppisivat siis ikään kuin ihmislapset.