Luvattu maa on 1700-luvun Tanskaan sijoittuva western, jossa Mads Mikkelsenin näyttelemä sotaveteraani ja upseeri Ludvig joutuu vallasta huumautuneiden maanomistajien hampaisiin. Luvassa olisi aatelisarvo, jos hän saisi viljeltyä karun nummen.
Ylempiarvoiset päättävät, ettei tarmokas mies saa onnistua.
Elokuva on myös kertomus kamppailusta edistyksen puolesta. Edistys tarkoittaa uutta viljelykasvia, perunaa.
– Ludvigin pakkomielle perunanviljelyyn on eräs muoto klassisesta tarinasta, jossa ihminen haluaa voittaa luonnon, Luvatun maan ohjaaja Nikolaj Arcel sanoo etähaastattelussa Kööpenhaminasta.
Hän on jo kerran aiemmin kertonut 1700-luvusta. Vuonna 2012 valmistunut Kuningatar ja henkilääkäri pääsi Oscar-ehdokkaaksi.
Draama Tanskan hovin valtataistelusta nosti Alicia Vikanderia kansainväliseen tähteyteen ja toi Mikkelsenin ja Arcelin yhteen. Arcel korostaa, että nykykirjailija Ida Jessenin romaaniin perustuvan Luvatun maan tarina on hänestä erittäin moderni.
– Ludvig haluaa jättää jälkensä historiaan. Hän haluaa olla tärkeä, kuten nyky-yhteiskunnassakin jokainen haluaa olla joku, ohjaaja pohtii.
– Se vain on aivan turhaa, jos elämässä ei ole läheisiä ja rakkaita ihmisiä.
Mikkelsen on Tanskan suurin tähti
Arcel kertoo, ettei osannut kuvitella Luvatun maan tekemistä kenenkään muun kuin Mikkelsenin kanssa.
Tyylitellyn elokuvan western-vaikutteisiin verraten Mikkelsen tosiaan on kuin Pohjoismaiden Clint Eastwood, arvoituksellinen ja fyysinen mutta haavoittuva sankari. Miksi Mikkelsen on niin ainutlaatuinen?
– Siihen on syynsä, miksi hän on elokuvatähti maailmanlaajuisesti, mutta tähteyden perustoja on vaikea purkaa sanoiksi, Arcel aloittaa.
Hän kuvailee Mikkelseniä lahjakkaaksi ja magneettiseksi sekä kasvoiltaan poikkeuksellisen ilmaisuvoimaiseksi.
– On vanha klisee, joka on totta: kamera rakastaa häntä. Mutta minulle hän on perfektionisti, väsymätön ja intohimoinen työstään, ohjaaja sanoo.
– Hän paneutuu täysillä ja haluaa tarttua koko tarinaan. Hän ei tule vain näyttelemään, vaan toveriksi koko elokuvahankkeeseen.
Aivan alussa Mikkelsen kuitenkin Arcelin mukaan nauroi hyväntahtoisesti, ettei leffa perunanviljelijästä kuulosta kovin kiinnostavalta. Huumorintaju on osa näyttelijän imagoa.
– Kansainvälinen läpimurto ei muuttanut häntä eivätkä roolit Star Warseissa, Ihmeolennoissa ja muissa jättileffasarjoissa. Hän on yhä avoin ja rento Mads.
Harharetki Hollywoodiin
Kuningatar ja henkilääkäri muutti Arcelin uran. Hänet kutsuttiin Hollywoodiin.
Stephen Kingin romaanisarjaan perustuva Musta torni (2017) oli yli 50 miljoonan euron tuotanto, jonka pääosia näyttelivät Idris Elba ja Matthew McConaughey.
Se oli kaupallinen floppi ja taiteellinen katastrofi.
– Monimutkainen tarina, josta voisin joskus kirjoittaa kirjan, Arcel muistelee tuotantoa.
– On aina huono juttu, jos hanke muuttuu luovien tekijöiden ja rahamiesten taistelukentäksi.
Arcel sanoo elokuvan olevan täysin keskinkertainen, sellainen jonka olisi voinut ohjata kuka tahansa.
– Olin täysin rikki sen jälkeen. Kotiin palattuani olen vannonut, etten tee toista Hollywood-elokuvaa. Tuo järjestelmä ei sovi minulle.
Musta torni -elokuva unohdettiin ja jo pari vuotta myöhemmin samoista kirjoista tehtiin amerikkalaista sarjaa, jonka pilotissa Jasper Pääkkönen oli toisessa pääosassa. Hollywoodissa peli on kovaa. Hanke kaatui ennen varsinaisen sarjan kuvauksia.
Arcel muistuttaa, ettei ole ainoa tanskalainen, jolle kävi ohraisesti.
– Nicolas Refnin Drive on ainoa tanskalaisohjaajan todella menestynyt amerikkalaisleffa. Useimmat tanskalaiset ovat tulleet kotiin yhden tuotannon jälkeen, ohjaaja sanoo.
– Meillä ei ole omaa Renny Harlinia, joka olisi sukeltanut systeemiin ja muuttunut amerikkalaisohjaajaksi Hollywoodin ehdoilla.
