Suomen jääkiekkoilu sai lauantaina uuden mestariseuran, kun kuopiolaisesta KalPasta kruunattiin SM-liigan mestari finaalisarjassa SaiPaa vastaan. Runkosarjassa kolmanneksi sijoittunut KalPa voitti kuudennen loppuottelun jatkoajalla maalein 3–2 ja vei mestaruuden otteluvoiton 4–2.
Voittomaalin iski jatkoerässä kokonaisajassa 66.08 KalPan puolustaja Filip Westerlund.
SM-liigassa debyyttikautensa 1986–87 kiekkoillut KalPa pelasi finaaleissa 2017, mutta menetti silloin 2–0-otteluvoittojohdon Tapparalle, joka juhli lopulta Suomen mestaruutta. Silloin KalPasta arvokasta kokemusta hankki taitohyökkääjä Jaakko Rissanen.
– Huh-huh. Oltiin kärsivällisiä ja onnekkaitakin, että voitettiin, sanoi MTV:n haastattelussa Rissanen.
Hän toipui loukkaantumisen takia pelaamaan finaaleissa vasta, kun ottelusarja oli jo käynnissä.
KalPa tavallaan ujosteli katkaista finaalisarjaa perjantaina Kuopiossa.
– Olimme silloin huonoja ja vähän huonoja täällä ensimmäisessä erässä. Paransimme sen jälkeen paljon, Rissanen kiitteli.
Dramatiikkaa ilmassa
Ratkaisun venymisen dramatiikkaa oli ilmassa jo ennen kuudetta loppuottelua, kun selvisi, ettei edellisessä finaalissa Kuopiossa loukkaantumisen takia maaliltaan vetäytynyt SaiPan ykköstorjuja Kari Piiroinen pysty pelaamaan.
Kesken kauden Lappeenrantaan siirtynyt kokenut NHL-torjuja Michael Hutchinson oli aloittavana maalivahtina pudotuspeleissä ensi kertaa.
Ylivieskalaislähtöinen sentteri Benjamin Korhonen, 23, laukoi KalPan avauserässä johtoon. SaiPan avauserän tasoituksesta vastasi kanadalaispuolustaja Mark Pysyk.
Pudotuspelien maalipörssin kärkeen mennyt Oulaisten Huiman kasvatti Antti Kalapudas nostatti Kisapuiston katon ilmaan 53. minuutin johtomaalillaan. KalPa pelasi jo ilman maalivahtia, kun vantaalaiskasvatti Juuso Mäenpää ohjasi tasoitusmaalin ajassa 58.52 venyttäen ratkaisun jatkoajalle.
Lappeenrannan kisapuiston kamppailu oli luonnollisesti loppuunmyyty (4 820 katsojaa). Lappeenrannan Kauppatorilla ottelua seurasi jättinäytöltä lisäksi arviota 3 000 ihmistä.
Juuret Karjalassa
KalPan logossa komeilee perustamisvuotena 1929. Silloin sai alkunsa Sortavalan Palloseura. Nykyään Venäjälle kuuluva Sortavala sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla noin 30 kilometrin päässä nykyisestä valtionrajasta.
Sortavalan Palloseuran alkuperäiset lajit olivat jää-, pesä- ja jalkapalloilu. Jatkosota merkitsi seuran toiminnan siirtämistä Kuopioon 1945. Siellä seuran nimeksi vaihtui Kalevan Pallo. KalPasta tuli jääkiekkoilun erikoisseura, kun se sai vuonna 1956 jääkiekkoilusta luopuneen Kuopion Palloseuran paikan Suomensarjassa.
Ensimmäisen finaalipaikkansa KalPa saavutti keväällä 1991. Kuopiolaiset joutuivat seuraamaan Turussa runkosarjavoittaja Turun Palloseuran mestaruusjuhlia kullan ratkettua voitoin 4–1. Vauhdikas 1990-luku toi mukanaan konkurssin, jonka jäljiltä KalPa aloitti uuden vuosituhannen kolmanneksi korkeimmalta sarjatasolta Suomi-sarjasta.
KalPa on suomalaisen miesjääkiekkoilun 20. mestariseura (kun TBK ja Tappara lasketaan samaksi seuraksi) ja nykyisen Suomen alueen itäisin mestari. Ensimmäisen jääkiekkomestaruuden 1928 voitti Viipurin Reipas.
KalPa vie mestarina vajaan kolmanneksen mitalipelien aikana eli välieristä lähtien kertyneestä pääsylippujen rahapotista.