Kalevi Num­mi­nen tietää Tam­pe­reen taian – "Täällä on jää­kiek­koi­lul­la pitkä pe­rin­ne"

Suomen maajoukkueen päävalmentajana muun muassa Tampereen MM-kotikisoissa 1974 toiminut Kalevi Numminen elää päivän kerrallaan. Päivään kuuluu säännöllisesti 6–7 kilometrin kävelylenkki. LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen
Suomen maajoukkueen päävalmentajana muun muassa Tampereen MM-kotikisoissa 1974 toiminut Kalevi Numminen elää päivän kerrallaan. Päivään kuuluu säännöllisesti 6–7 kilometrin kävelylenkki. LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Kun Tampere isännöi jääkiekon miesten MM-turnausta seitsemännen kerran, on aika kysyä Tapparan kolmesti Suomen mestariksi valmentaneelta Kalevi Nummiselta, 83, miksi Manse on kiekkomahti kansainvälisestikin.

Numminen löytää syitä helposti kaksikin.

– Ensinnäkin täällä on jääkiekkoilulla pitkä perinne. On ollut Tappara ja Ilves, mutta myös Koovee, VehU (Vehmaisten Urheilijat) ja TaWe (Tampereen Weikot), Numminen aloittaa.

Tampereelta oli myös Tapparan kakkosjoukkue Hilpara, joka ainoalla SM-sarjakaudellaan 1969–70 hävisi 22 ottelustaan 20 vaikuttavalla maalierolla 60–240, eikä jäänyt sarjassa edes viimeiseksi jätettyään taakseen lahtelaisen Reippaan.

Kävelylenkki pillerien sijaan

Toinen tamperelaiskiekkoilun kivijalka on perusteellinen juniorityö.

– Junioritoiminta on ollut aina hyvää, koko ajan on ollut uutta pelaajaa tulossa. Vuodesta toiseen on löydetty hyviä poikia, Numminen kertoo.

Suomen maajoukkueen päävalmentajana muun muassa Tampereen MM-kotikisoissa 1974 toiminut Numminen elää päivän kerrallaan. Päivään kuuluu säännöllisesti 6–7 kilometrin kävelylenkki.

– Sydänlääkäri neuvoi aikoinaan, ettei pillereitä, vaan niiden sijasta tunti kävelyä, Numminen taustoittaa.

Hän asui aiemmin kohtuullisen lähellä Tampereen entistä päähallia Hakametsää. Nykyisen Tampereen areenan sijainti kaupungin ydinkeskustan kupeessa ei haittaa jääkiekkoemeritusta ollenkaan.

– Muutimme Tammelaan, josta ei ole Areenalle kuin 10–15 minuutin kävely. Olen nykyään lähempänä jäähallia kuin olin aikoinaan Hakametsää, Numminen vertaa.

Kapasten MM-dynastia

Nummista 11 vuotta nuorempi, Leijonien entinen hyökkääjäsuuruus Hannu Kapanen on hänkin ollut muuttopuuhissa. Koti vaihtui maaseudulta Kuopioon.

– Siellä on eläkeläiselle seuraa, "Hannes" veistelee.

Tampereen MM-turnauksen seuranta on hänelle sukuvika: Kapasen poika Sami Kapanen kommentoi kisoja entisen NHL-hyökkääjän arvovallalla C More -kanavalle. Samin poika Kasperi Kapanen puolestaan pelaa hyökkääjänä Suomen MM-kisajoukkueessa.

Kasperin MM-virettä arvuuteltiin kisojen alussa. Epäilevät äänet ovat vaientuneet. Kasperi on päinvastoin kuulunut Leijonien pirteimpiin pelaajiin.

– "Kassulla" on luonteessaan slaavilaisuutta. Mitä enemmän hän on kiinni kiekossa, sitä näkyvämpi hän on, pappa Kapanen ruotii ja antaa Suomen valmennusjohdolle vinkin:

– Siirtäisin Kassun Suomen ykkösylivoimakentälliseen.

Samin sananrieska televisiossa puolestaan on vakuuttanut Hanneksen.

– Sami puhuu tv:ssä loistavaa, selkeää suomea. Sitä ymmärtävät mummut Savossakin.

Avauspeliä nopeammaksi

Suomen joukkueelta Hannu Kapanen kaipaa MM-jäällä omassa päässä nopeampaa avauspeliä.

– Näkisin mielelläni, että pakit nopeuttaisivat avauspelaamistaan. Sillä tavalla saataisiin enemmän ylivoimahyökkäyksiä.

Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen nuorten maailmanmestaruuteen vuonna 1998 valmentanut Kapanen harmittelee, että oma liikkuminen on ajoittaisten selkä- ja polvivaivojen vuoksi jäänyt turhan vähälle.

– Liikunta on jäänyt vähiin, vaikka viime talvi oli Kuopiossa lumien suhteen hyvä.

Ilmoita asiavirheestä