MOT-ohjelman paljastukset (17.2.) kirjolohien kasvatusaltailta järkyttivät suomalaisia. Kaikki kasvattajat eivät toimi niin hyvin kuin pitäisi, vaikka valtaosin kala-alalla toimitaan vastuullisesti. Me Nordic Troutilla ja Kalaneuvoksella otamme havainnot vakavasti, vaikka omilla kasvattamoillamme ei ollut moitteita.
Kotimaisen kalan terveyshyödyt ja ympäristöystävällisyys ovat koko yhteiskunnan etu. Myös uudet ravitsemussuositukset korostavat tätä.
Avovesikasvatettu kirjolohi on ympäristön kannalta kestävä valinta, sillä sen hiilijalanjälki on pienempi kuin useimmilla muilla eläinpohjaisilla proteiininlähteillä.
Jos suomalaiset söisivät kalaa tuplamäärän nykyiseen verrattuna, maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan kansanterveyden säästöt voisivat olla jopa 2 miljardia euroa. Samalla kotimaisen kalankasvatuksen vuosittainen lisäys 10 miljoonalla kilolla loisi 1 400 uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä kirjolohta kasvatetaan Suomessa noin 14,4 miljoonaa kiloa vuodessa.
Ruotsin WWF:n kala-asiantuntija Inger Melander totesi keväällä 2024, että norjalaista lohta tulisi syödä vain “muutaman kerran vuodessa” tai “erikoispäivinä”. Syyksi hän mainitsi lohien korkean kuolleisuuden ja kasvatuksen ympäristövaikutukset. Suomalainen ja ruotsalainen kirjolohi on ympäristön kannalta suositeltava valinta.
Suomessa syötävän kalan kasvatuksessa on nyt kaksi vastakkaista suuntausta. Toisaalla norjalaiset tuotantolaitokset, joiden ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, toisaalla kotimaiset toimijat, jotka kehittävät toimintaansa vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Lisäksi markkinoilla on kirjolohta, joka on kasvatettu uusinta teknologiaa hyödyntäen.
Kiertovesikasvatus (RAS) ei ainakaan toistaiseksi varmista kalojen hyvinvointia ja pientä hiilijalanjälkeä yhtä hyvin kuin perinteinen avovesikasvatus – joka takaa myös parhaan maun.
Toimintamme perustuu sekä sukupolvien aikana kertyneeseen tietotaitoon että nykyaikaiseen vastuullisuuteen. Toimintamme on sertifioitu tiukimpien kansainvälisten standardien mukaisesti, mikä varmistaa vastuullisuuden koko ketjussa ja antaa varmuuden tuotteen eettisyydestä ja laadusta.
Kotimainen kalankasvatus tuo elinvoimaa saaristoon ja rannikkoalueille, joissa se on työllistänyt ihmisiä sukupolvien ajan.
Kalankasvatuksen lisääminen luo uusia työpaikkoja, vahvistaa ruokaturvaa ja tukee paikallista elinkeinoa.
Kotimaisen kalan kulutus on edelleen yllättävän vähäistä – vaikka tarjolla on vastuullista ja laadukasta kalaa aivan kotikulmilta. Tämä tarkoittaa, että suurin osa Suomessa syötävästä kalasta on Norjan lohta.
Kestävien proteiinilähteiden vertailussa kotimainen kirjolohi on selvä voittaja.
Me emme voi hyväksyä alalla tapahtuvia laiminlyöntejä. Ne vahingoittavat kaikkia vastuullisia toimijoita. Siksi haastamme koko alan nostamaan rimaa. On aika tehdä kasvatuslaitosten läpinäkyvyydestä normi ja kertoa rehellisesti, missä ja miten kalat kasvatetaan.
Valitsemalla kotimaista kirjolohta tuet Itämerta, kotimaista työtä, kalojen hyvinvointia ja omaa terveyttäsi. On aika antaa suomalaiselle kirjolohelle sen ansaitsema paikka suomalaisten ruokapöydissä – terveellisenä, vastuullisena ja maailman parhaana kalavalintana.
Toni Hukkanen
toimitusjohtaja, Nordic Fish -konserni
ostojohtaja, Kalaneuvos
Hans-Mikael Helenius
toimitusjohtaja, Kalaneuvos ja Nordic Trout
Jussi Kosomaa
liiketoimintajohtaja, Nordic Trout