Kuntayhtymän johtaja Anna-Kaisa Pusa, ikäihmisten palvelujohtaja Kati Mäkelä ja talousjohtaja Seija Peitso vastasivat toimituksen pyynnöstä joukkoon kysymyksiä sähköpostitse.
Vastaukset he olivat laatineet yhdessä, niitä on jouduttu osin tiivistämään.
Jakoperusteen muutoksen takana oli ikäihmisten palveluissa tehty rakennemuutos, jota ei oltu voitu virkamiesten mukaan toteuttaa joka kunnassa yhtä laajasti.
Miksi jakoperustetta siis päätettiin muuttaa?
Ikäihmisten palvelujen kuntaosuuksia katsottiin tilinpäätöksen yhteydessä tulosaluetasolla kokonaisuutena.
Nopeassa muutostilanteessa oikeudenmukaiseksi katsottu korjaus kokonaisuuteen tehtiin kotihoidon tehtäväkohtaisen maksumuutoksen kautta. Todellisia kustannuksia ei vielä tuolloin ollut käytettävissä.
Kaksineuvoisen talousarvio on sitova tulosaluetasolla. Rakenteelliset muutokset kohdistuivat ennen kaikkea kotihoitoon. Muutosprosessin keskeneräisyydestä johtuen, kotihoidon käyntisuorite ei ollut enää yhteismitallinen eri kuntien kesken.
Millä tavoin muutosprosessi oli kotihoidossa kesken?
Palveluasumisen siirtyessä kotihoidon alaisuuteen, kotihoidon työntekijöiden matkoihin käytetty aika poistui ja tunnissa suoritteita eli käyntejä kertyi paljon.
Muutokset aiheuttivat esimerkiksi sen, että vuonna 2014 kotihoidon tuntihinta oli Kauhavalla 53,38 euroa, Evijärvellä 49,84 euroa ja Lappajärvellä 70,14 euroa.
Suorite perustuu hoitajien tilastointiin ja siinä havaittiin myös eroja alueiden kesken.
Kirjaamiset, toimintakulttuurit ja käytännöt eivät muutu kovin nopeasti.
Muutostilanteissa on muuallakin (esimerkiksi Eksote) käytetty asukaslukuun tai asiakasryhmään perustuvaa jakoa suoritteen sijaan.
Kuka oli euromääräisesti suurin voittaja jakoperusteiden muuttamisessa?
Riippuu siitä, otetaanko mukaan vain yksittäinen tehtävä, kuten kotihoito vai kuntayhtymän toiminta-ajan toiminnan kokonaisuus.
Eri tehtävissä "voittajina" ovat eri kunnat.
Kaikkien kuntien osalta on tulosaluetasolla ikäihmisten palveluissa alitettu talousarviossa arvioidut maksuosuudet viime vuonna. Alitus oli yhteensä 0,8 miljoonaa.
Voiko tämä kustannusten jakoperusteiden muutos siirtyä myös muiden palvelujen kustannusten jakoon?
Tähän ei ole tarvetta, mikäli palvelut ovat kaikissa kunnissa samalla tasolla ja samoilla perusteilla hinnoiteltuja.
Monet suoritteet ovat yksiselitteisiä ja luotettavia esimerkiksi asumispalveluissa hoitovuorokausien määrä on selkeä ja kuvaava tuote.
Käytetäänkö asukasperusteista kustannustenjakoa kuntayhtymässä jakoperusteena jossain muuallakin?
Käytetään, useassakin eri tehtävässä, esimerkiksi päihdepalveluissa ja lastensuojelun sosiaali- ja perhetyössä.