Hain juuri pukuni pesulasta. Se oli pesun tarpeessa, kun se tuoksui, tai pikemminkin haisi, homeelle. Niin teki muuten koko kapsäkki matkan jälkeen vaikken sitä silloin matkakohteessa huomannutkaan. Tosin siellä oli yli 30 astetta ja kosteaa, meillä taas kotiin tulleessa 20 astetta pakkasta ja kuiva keli.
Vierailu, yhdessä ympäristövaliokunnan delegaation kanssa, maailman väkirikkaimpaan maahan Intiaan ja suurkaupunkeihin New Delhiin ja Mumbaihin oli todella opettavainen. Vaatteiden pesu oli pieni lisämauste ja ei haitannut ollenkaan.
Matka tähän kaksijakoiseen maahan tarjosi sekä todella modernia teknologia ja luksusta mutta myös todella haastavia olosuhteita. Näkyvin esimerkki tästä on miljoonakaupunki Mumbai, jossa yksityisellä rahalla on rakennettu 2,5 miljardia dollaria maksanut todella hieno tapahtuma-, kulttuuri- ja kauppakeskus ja kulman takana löytyy suuria slummeja ilman sähköä ja juoksevaa vettä.
Intiasta on tullut maailman väkirikkain maa, kun se on tänä vuonna ohittanut Kiinan arvioidulla 1,4 miljardin asukkaallaan. Se on myös maailman suurin demokratia. Maassa on todella paljon potentiaalia. Suomen ja Intian suhteita on pyritty aktiivisesti tiivistämään.
Korkean tason vierailuvaihto on Intian kaltaisessa maassa keskeisessä asemassa käytännön yhteistyön edistäjänä. Ympäristövaliokunnan delegaation vierailua pidetään tärkeänä osana suhteiden jatkuvaa tiivistämistä – viimeksi eduskunnan delegaatio on vieraillut maassa vuonna 2020.
Intialla on myös monia haasteita, joita Suomessa emme näe lainkaan. Esimerkiksi huono veden laatu aiheuttaa Intialle joka vuosi yli 7 miljardin euron suuruiset taloudelliset tappiot. Viime vuosien aikana kuivuus ja kuumuus ovat haitanneet Intian ruoantuotantoa ja pohjavesivarat ovat vaarassa ehtyä vuoteen 2030 mennessä.
Kaupunkien jätehuolto on kehittymätöntä, ja ilmanlaatu on paikoin vaarallisen huono. Tukkoinen, mutta kuitenkin toimiva liikenne, puunpoltto ruuan valmistamiseen sekä maanviljelyyn liittyvä poltto ovat osasyitä tähän.
Teiden varret olivat paikoittain täynnä roskaa. Kyse on nähdäkseni kulttuurista, jossa ei nähdä kierrätyksen etuja. Poliittisella tasolla sekä ajatushautomoissa osaamista on eli muutos tullee.
Intia on ilmoittanut pyrkivänsä hiilineutraaliuteen vuoteen 2070 mennessä. Intiassa asuu noin 18 prosenttia maailman väestöstä – kun taas heidän osuutensa päästöistä on noin 4–5 prosenttia.
Kuitenkin Intiassa on laaja ja monipuolinen teollisuus, uusiutuvaa energiaa ja erityisesti aurinkovoimaa lisätään nopeasti ja vihreän vedyn tuotannossa on kunnianhimoiset tavoitteet.
Maassa on myös nykyaikaisen teknologian, lääketieteen ja digitalisaation huippuosaamista. Osaamista, josta myös me voimme hyötyä.
Intiasta löytyy myös moni suomalainen yritys ja meillä on todella suurta potentiaalia.
Näin pohjalaisena oli todella hienoa nähdä millä tavalla Wärtsilä on vuosikymmenten saatossa kehittänyt Intiaa jatkuvasti. Tästä on suurta hyötyä meidän maakunnallemme.
Suomessa on korkeatasoista ympäristöteknologiaa ja viennille on Intiassa runsaasti kasvupotentiaalia edellä mainituin perustein ja tätä vahvistaa Intian vahva talouskasvu, vuositasolla 6–7 %. Suomella on täten hyvä mahdollisuus edesauttaa Intian pyrkimystä hiilineutraalisuuteen.
Intian ennustetaan nousevan maailman kolmanneksi suurimmaksi taloudeksi vuosikymmenen loppuun mennessä, joten sen poliittinen ja taloudellinen painoarvo ja merkitys globaalien ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta tulee jatkossa vain kasvamaan.
On äärettömän tärkeää, että myös Suomi edesauttaa maiden välisten suhteiden tiivistämistä yleisesti ja kaupallistaloudellisten näkökulmien kautta tuomalla esiin suomalaista huippuosaamista erityisesti kestävyyden ja digitalisaation osalta.
Mikko Ollikainen
RKP:n kansanedustaja Maalahdesta