Suomella ja Ruotsilla on pitkä yhteinen historia ja tiiviit yhteydet, mutta silti suomenruotsalainen yhteisö on pysynyt yllättävän tuntemattomana Ruotsissa. Ruotsalaiset ovat perinteisesti yhdistäneet suomenruotsalaisuuden lähinnä Muumiin ja Mark Levengoodiin, mutta KAJ'n menestys Ruotsin Melodifestivalenissa ja Baselissa on avannut ruotsalaisten silmät ruotsinkieliselle Suomelle. Tämä seikka voi heijastua positiivisesti myös Suomen ja Ruotsin välisiin kauppasuhteisiin.
Käsi sydämellä – kuinka moni ruotsalainen tiedotusväline oli kiinnostunut kirjoittamaan Vöyristä ennen Melodifestivalenin huipentumaa Tukholmassa 8. maaliskuuta? Sen jälkeiset tapahtumat ovat kirjaesimerkki siitä, miten aiemmin tuntematon kunta, tässä tapauksessa Pohjanmaa, voi päästä julkisuuteen. Suuri päivälehti Svenska Dagbladet julkaisi sunnuntainumerossaan kuuden sivun mittaisen jutun Svenskfinlandista. Ruotsin television (SVT) toimittajat tekivät Vöyrin keskustassa pitkiä uutisreportaaseja parhaaseen katseluaikaan. KAJ'n kappaleita on soitettu satoja kertoja radiossa ja niitä on ladattu vielä useammin suoratoistopalveluista. Lisäksi pääministeri Ulf Kristersson aikoo kutsua kolme vöyriläispoikaa Tukholman ulkopuolella sijaitsevaan legendaariseen Harpsundin saunaan.
KAJ on pysynyt johdonmukaisesti sanomassaan vöyriläisellä murteellaan – mutta nostetta ovat saaneet muutkin kuin saunanvalmistajat. Euroviisuviikon aikana Tukholman Galärparkenissa järjestetyssä ”Bara Bastu” -festivaalissa suomalaiset yritykset ja kaupungit kokoontuivat hyödyntämään KAJ:n ja saunakulttuurin luomaa hypeä. Radio Stockholm lähetti suorana tapahtumasta ja tavoitti tuhansia kuulijoita pääkaupunkiseudulla. Nyt ikkuna on auki Suomen – ja erityisesti ruotsinkielisen Suomen – markkinoinnille.
Tuotteemme tunnetaan Ruotsissa, mutta meitä ei
Mitä tavallinen ruotsalainen tietää ruotsinkielisestä Suomesta? Tuskin mitään. Tiedetään, että Ahvenanmaalla puhutaan ruotsia ja että ruotsinkielistä väestöä on Pohjanmaan ja Etelä-Suomen rannikolla. Moni ruotsalainen sanoo silti lentävänsä ”Helsinkiin” tai ”Turkuun” – aivan yhtä järjetöntä kuin sanoa matkustavansa ”Bruxellesiin” tai ”Athinaihin”. Me suomenruotsalaiset olemme tottuneet jäämään Suomen ja ruotsin väliin. Ei auta, vaikka monet ruotsalaiset veneilevät ruotsinkielisen Pohjanmaan telakoiden valmistamilla veneillä, syövät Pohjanmaalla tuotettuja kurkkuja, tomaatteja ja valmisruokia, kuljettavat tavaraa suomenruotsalaisten valmistamilla perävaunuilla ja heittävät roskansa muovipusseihin, jotka on valmistettu ruotsinkielisessä Suomessa.
KAJ, jonka humoristista kappaletta kuunnellaan Ystadista Haaparantaan, on kuitenkin onnistunut tekemään suomenruotsalaisesta kulttuurista näkyvää Ruotsissa. Yhtye on herättänyt kiinnostusta alueeseen, jonka kulttuuri ja elinkeinoelämä on lähempänä Ruotsia kuin mikään muu alue kuningaskunnan ulkopuolella. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari iloitsee tästä kehityksestä, ja haluammekin kannustaa yrityksiä, kuntia ja muita toimijoita hyödyntämään tilaisuutta ja luomaan kontakteja naapurimaahan. Uskomme, että KAJ:n vetovoima voi avata ovia kaikille hienoille tuotteille ja palveluille, joita alueellamme tuotetaan.
Kulttuuri yhdistävänä tekijänä
Yhteinen kieli on aina ollut valtti. Suomenruotsalaiset kirjailijat, kuten romaanikirjailija Monika Fagerholm, ruotsalaisen naisasialiikkeen laulun ’Vi är många’ sanoittaja Wava Stürmer, Märta ja Henrik Tikkanen sekä Tove Jansson ovat osa ruotsalaista kulttuurielämää, ja heidän teoksiaan löytyy kirjakauppojen hyllyiltä. Joskus integraatio menee jopa liian pitkälle – Loviisasta kotoisin olevaa runoilija Claes Anderssonia kuvataan netissä ruotsalaisena kirjailijana.
Suomalaiset muusikot ovat erittäin arvostettuja Ruotsissa ja artistit kuten Iiris Viljanen ja Love Antell ja yhtyeet kuten Vasas Flora och Fauna ovat saaneet suosiota erityisesti Ruotsin indiepiireissä. Aiemmin Lasse Mårtensson, Linda Lampenius ja Krista Sigfrids ovat tehneet itselleen nimen lahden toisella puolella, ja esimerkiksi Lill Lindforsilla on juuret Helsingissä.
Monet ruotsalaiset näyttelijät ovat esiintyneet suomalaisilla näyttämöillä, mutta virta on kulkenut myös toiseen suuntaan esimerkkeinä muun muassa Lasse Pöysti, Viveca Bandler, Stina Ekblad, Stina Rautelin, Maria Sid, Linda Zilliacus ja Siri Fagerudd.
Ruotsissa kulttuuria pidetään osana elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa – se lasketaan osaksi kansantaloutta ja nähdään näin ollen voimavarana. Ruotsinkielisellä Suomella on rikas kulttuuripääoma, jota kehittämällä ja hyödyntämällä voimme syventää Suomen ja Ruotsin välistä suhdetta entisestään. KAJ'lla on tärkeä rooli tässä työssä – he näyttävät, miten ruotsalaisten sydämet voi valloittaa aitoudella ja mutkattomuudella.
Matkailua unohtamatta
KAJ:n myötä Vöyri, Pohjanmaa ja koko Svenskfinland on saanut aivan uudenlaista näkyvyyttä, joka houkuttelee matkailijoita ennen niin tuntemattomille lakeuksille. Tieto heidän matkoistaan ja kokemuksistaan leviää puolestaan eteenpäin. Pohjanmaan alkukesän maaginen valo, saunominen ja puhtaassa vedessä uiminen, uudet eksoottiset ruokalajit ja alueen ainutlaatuinen murre luovat muistoja, jotka eivät haalene senkään jälkeen, kun ”Bara Bada Bastu” lakkaa soimasta eetterissä.
Vöyrin kunta on hyödyntänyt paikkakuntaa ja muuta Svenskfinlandia kohtaan herännyttä kiinnostusta esimerkillisellä tavalla. Eikä KAJ ole herättänyt huomiota ainoastaan Ruotsissa ja Pohjoismaissa, vaan koko Euroopassa – jopa Australiassa. Musiikin voima on suuri, ja on erityisen ilahduttavaa todeta, että musiikki yhdistää ihmisiä yli rajojen myös näinä epävarmoina aikoina.
Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin tehtävänä on toimia sillanrakentajana Suomen ja Ruotsin välillä – ei pelkästään saada useampia rekkoja kuljettamaan tavaraa meren yli. Kauppasuhteet perustuvat luottamukseen ja ihmisten välisiin kontakteihin. KAJ'sta on tullut koko Ruotsin lemmikki, ja siitä on meille suurta apua työssämme näiden suhteiden luomisessa ja syventämisessä. Saunaveljet ja -siskot rajan molemmin puolin – suomenruotsalainen yhteisö toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi!
Kjell Skoglund
toimitusjohtaja
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Tukholmassa