Keskusta kertoi tiistaina aloittavansa työttömyystilannetta koskevan välikysymyksen valmistelut. Puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkonen luonnehtii tilanteen muuttuneen yhä vakavammaksi uusimpien tietojen perusteella.
Kaikkonen ihmettelee hallituksen välinpitämätöntä suhtautumista Suomen ajautumiseen suurtyöttömyyteen.
– Pääministeri on jopa todennut, että työllisyys on alkanut paranemaan. Joutuu kysymään, eletäänkö hallituksessa lainkaan samassa todellisuudessa kuin kodeissa ja työpaikoilla kautta Suomen, hän kysyy tiedotteessa.
Kaikkonen viittaa pääministeri Petteri Orpon (kok) kommenttiin eduskunnan kyselytunnilla syyskuun alkupuolella.
– Nyt jo nähdään, että työllisyyskehitys on lähtenyt kääntymään parempaan suuntaan. Ensi vuodelle ennustetaan jo selkeästi parempaa työllisyyttä, selkeästi parempaa talouden kasvua. Tämä on kääntymässä, Orpo sanoi tuolloin, täysistunnon pöytäkirjan mukaan.
Keskusta parantaisi yritysten toimintaedellytyksiä
Keskustan ratkaisu työttömyyskriisiin olisi ennen kaikkea parantaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä.
– Siksi esimerkiksi verottaisimme yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän, toteuttaisimme investointihyvityksen myös pienemmille yrityksille ja parantaisimme yrittäjävähennystä ja kotitalousvähennystä. Näin luotaisiin parempia työllistämismahdollisuuksia.
Kaikkosen mielestä myös aktiivista työvoimapolitiikkaa tarvitaan etenkin pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseen. Keskusta olisi valmis esimerkiksi alentamaan työnantajamaksuja ja palauttamaan työttömyysturvan suojaosan.
– Näin madallettaisiin yritysten kynnystä työllistää pitkään ilman töitä olleita ja kannustettaisiin ihmisiä pienimuotoiseen työntekoon.
Hän viittaa tiedotteessaan ely-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen työllisyyskatsaukseen, jonka mukaan työttömiä työnhakijoita oli elokuun lopussa 311 100. Se on 31 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen mukaan 15–74-vuotiaita työttömiä oli elokuussa 53 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Lindtman: Epäluottamuslause lompakolla
SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan suomalaiset ovat antaneet lompakollaan epäluottamuslauseen pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen talouspolitiikalle.
Lindtman muistutti budjetin lähetekeskustelussa eduskunnassa, että Suomen työttömyysaste on Tilastokeskuksen mukaan korkeimmillaan yli neljännesvuosisataan ja että Suomesta uhkaa tulla jopa koko EU:n korkeimman työttömyyden maa.
Hän arvioi puheenvuorossaan, että suomalaiset laittavat nyt kaiken ylimääräisen säästöön, koska yhteiskunnan turvaverkkoja on revitty rikki ja he pelkäävät oman työpaikkansa puolesta.
Koskela: Loputtomiin ei voi selitellä
Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela vaatii hallitukselta toimia katastrofaalisena pitämänsä tilanteen korjaamiseksi.
Hän nostaa vasemmistoliiton lääkkeistä esiin esimerkiksi suojaosien palauttamisen, rakennusalan pelastuspaketin ja palkkatukimäärärahojen lisäämisen.
– Pääministeri Orpon on aika herätä todellisuuteen ja korjata edes ne ilmeisimmät virheet, jotka hallitus on tehnyt. Euroopan surkeinta työllisyyskehitystä ei voi loputtomiin selitellä ulkoisilla tekijöillä, Koskela sanoo tiedotteessa.
Työministeri muistuttaa kasvuennusteista
Työllisyysluvut ovat edelleen huonot ja huolestuttavat, mutta me pääsemme tästä läpi, sanoo työministeri Matias Marttinen (kok.) STT:lle. Hänen mukaansa on syytä muistaa, että kaikkien ennusteiden valossa talous kasvaa jo tänä vuonna ja kasvu vahvistuu ensi vuonna.
– Se luo tilaa myös vahvemmalle työllisyydelle ja sille, että uusia työpaikkoja avautuu taas.
Marttinen kommentoi heikkoja työllisyyslukuja STT:lle eduskunnassa.
Hän sanoo hallituksen vievän eteenpäin kaikkia niitä uudistuksia, joita tällä hetkellä valmistellaan. Ne ovat hänen mukaansa osin työmarkkinauudistuksia, verotuksen keventämistä ja sääntelyn purkamista, jolla myös luodaan tilaa talouden kasvulle.
Tämänhetkiseen tilanteeseen vastaamiseksi Marttinen nostaa esiin budjettiriihessä päätetyn nuorten työllistymissetelin, jolla pyritään helpottamaan kaikkein hankalimmassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työnhakijoiden tilannetta.
– Teemme myös tämänkaltaisia täsmätoimenpiteitä. Työllistymissetelin osalta minulla on tarkoitus aivan lähipäivinä kertoa tarkemmin yksityiskohdat. Saamme setelit jakoon aivan viimeistään heti alkuvuonna.
Työllistymissetelillä tuettaisiin yrityksiä palkkaamaan nuoria aikuisia töihin vähintään puoleksi vuodeksi. Tuki kohdistuisi 18–29-vuotiaisiin nuoriin, joilla ei ole aiempaa työhistoriaa tai koulutusta tai se on vähäistä.
Hallitus on varannut malliin 30 miljoonaa euroa.