Lasten iloinen puheensorina ja kikatus vastaanottavat tulijan Pizzeria Valentinassa Seinäjoella. Tiskin takana seisoo iloinen mies. Ramadan on päättynyt ja on juhlan aika.
Mirwais Jabary on käynyt aamulla jo Vaasassa rukoilemassa, koska siellä on moskeija. Miehet rukoilevat ramadanin päätteeksi moskeijassa, jos se suinkin vain on mahdollista. Naiset rukoilevat kotona.
Aamulla on myös soitettu eri maissa asuville suvun vanhimmille ja toivotettu "eid mubarak!". Se tarkoittaa "hyvää juhlaa!". On tärkeää muistaa vanhoja ja sairaita juhlan aikana.
Jabary on työvaatteissa, mutta hänen vaimonsa Lida Hafizullahilla ja tämän sisko Saidah Hafizullah ovat pukeutuneet uusiin juhlavaatteisiin.
Ramadan eli muslimien paastokuukausi on päättynyt torstaina. Perjantaina alkoi kolmipäiväinen Id al-Fitr -juhla. Juhlan alkamisen kunniaksi kaikki pukeutuvat uusiin vaatteisiin. Se on perinne.
Perinteen mukaan mies ostaa perheelle uudet vaatteet. Miehet antavat rahaa lapsille ja vaimolleen.
– Rahan antaminen on kuuluu perinteeseen. Rahasta ei saa kieltäytyä, Jabary kertoo.
Joskus suvun vanhimmat antavat rahaa myös miehelle, mutta muuten mies ei saa rahalahjoja.
Paaston ajan rukoillaan ja pidättäydytään epäpuhtaista ajatuksista
Ramadan on muslimien kalenterin yhdeksäs kuukausi. Tuolloin terveet aikuiset paastoavat valoisan ajan.
– Suomessa lapset kyselevät, miksi aikuiset eivät syö päivällä. Jos olisimme Afganistanissa, lapset olisivat kasvaneet vahvemmin kulttuuriin eivätkä kyselisi, Hafizullahin siskoset kertovat.
Saidah Hafizullahin 10-vuotias poika on ollut niin kiinnostunut paastosta, että haluaisi itsekin paastota, mutta lapset eivät paastoa.
Paaston ajan pidättäydytään myös juomisesta, tupakoinnista ja seksuaalisten tarpeiden tyydyttämisestä. Myös epäpuhtaat ajatukset ja sanat ovat kiellettyjä.
Päivät alkavat suhur-aterialla ennen auringonnousua ja päättyvät auringon laskettua iftar-ruokailuun. Iltaruokailussa on usein mukana myös ystäviä. Se on juhla-ateria. Tarjoilut vaihtelevat, mutta ateria aloitetaan perinteisesti taatelilla.
Koska muslimit noudattavat aurinkokalenteria, siirtyvät sekä ramadan että Id al-Fitr -juhla joka vuosi 11 päivällä taakse päin. Reilussa 30 vuodessa juhla on kiertänyt koko kalenterivuoden. Aurinkokalenterissa on vain 354 päivää. Kuukalenterissa, jota kristillisissä uskonnoissa noudatetaan, on 365 päivää.
Kaikki juhlivat yhdessä
Muslimimaissa työnteko lopetetaan Id al-Fitr-juhlan ajaksi. Lapsille järjestetään tapahtumia, joissa on paljon erilaista tekemistä ja ruokaa. Aikuisetkin tapaavat ystäviä ja perhettä.
– Id al-Fitrissä parasta on, että saa tavata ystäviä ja perhettä. Kaikki riidat unohdetaan juhlan ajaksi. Yleensä riitoja ei jatketa juhlan jälkeen, Jabary kertoo.
Juhlan ensimmäisenä päivänä käydään kylässä. Perinteen mukaan vanhemmat odottavat kotona vieraita eikä erillisiä kutsuja tarvita.
– Koska Suomessa kaikki ovat töissä, pitää aina soittaa ensin ja varmistaa, että joku on kotona, Saidah Hafizullah naurahtaa. Mutta yleensä joku on kotona, Lida Hafizullah täydentää.
Lauantaina perheellä oli juhla-ateria, johon kaikki osallistuvat. Silloin Jabarykin vaihtoi uudet vaatteet päälleen ja osallistui juhlintaan.
Ruokatarjoilut vaihtelevat, mutta erityisesti Jabary mainitsee useaan kertaan pähkinät ja muut naposteltavat.
Isoimmissa kaupungeissa Id al-Fitr-juhlia
Helsingin kauppakeskus Itiksessä jäljitellään muslimimaiden Id al-Fitrin lastenjuhlia. Se on koko perheen tapahtuma, joka kietoutuu ruokailun ja lahjojen ostamisen ympärille. Tapahtumaan markkinoidaan suomen lisäksi arabian kielellä.
– Myös muissa isommissa kaupungeissa on isoja juhlia, tietävät Hafizullahin siskokset kertoa.
Kauppakeskus Itis huomioi muslimiasiakkaansa ensimmäisen kerran jo vuoden 2016 Id al-Fitr -juhlien aikaan markkinoimalla isosti juhlaa, joka järjestettiin tuolloin ensimmäisen kerran Suomessa.
Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla juhla ei ole vielä kovin näkyvä, mutta juhlitaan ramadanin päättymistä täälläkin – tosin lähinnä yksityisesti kodeissa.
Juhlan kaupallistamista voidaan kritisoida, mutta samalla sen näkymistä suomalaisessa yhteiskunnassa voidaan pitää myös yhteiskunnallisesti merkittävänä: Muslimiväestö on osa osa suomalaista yhteiskuntaa.
Id al-Fitr muistuttaa kristillistä joulua, jolloin ihmiset pukeutuvat kauniisiin vaatteisiin ja ostavat lahjoja.
Kieli ja kulttuuri porttina suvaitsevaisuuteen
Jabary ja Hafizullahin siskokset toivovat, että Seinäjoellakin olisi moskeija, koska muslimeita on paljon.
Suomessa asuu tällä hetkellä noin 120 000 muslimia, ja määrän on arvioitu vain kasvavan.
Mirwais Jabarylla ja Lida Hafizullahilla on kaksi lasta; samoin Hafizullahin siskolla, Saidahilla, miehensä kanssa. Moskeija olisi tärkeä myös lapsille. Siellä voisi tavata omaan kulttuuriinsa ja uskontoonsa kuuluvia ihmisiä. Se myös muistuttaisi juurista.
Jabary ja Hafizullah toivovat, että voisivat viedä lapsensa moskeijaan, mutta lähin on Vaasassa. Koulussa lapset osallistuvat oman kielensä ja kulttuurinsa opetukseen.
Lapset osallistuvat myös joulun viettoon koulussa, vaikka kirkkoon eivät menekään.
– Meistä on tärkeää, että oman kulttuurin ja kielen lisäksi tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin. On helpompi ymmärtää erilaisia ihmisiä, kun tuntee erilaisia kulttuureita, Saidah ja Lida Hafizullah sanovat.