Jalkapallokausi on yhtä kierrosta vaille valmis.
Maanantaina pelatut ottelut eivät tuoneet helpotusta joukkueille tai niiden kannattajille. Jokaisen kärkijoukkueen pelattua omat pelinsä voittoon, on kaikki edelleen kaikesta kiinni. Seinäjoen jalkapallokerhon kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että ensi sunnuntaina Helsingissä pelattava ottelu HJK:ta vastaan on voitettava ja IFK Mariehamnin on hävittävä tai pelattava tasan, jotta voitto olisi mahdollinen. Jos taas sekä SJK että maarianhaminalaiset voittavat, tulisi seinäjoelle historiansa toinen Veikkausliigahopea. Myös muiden väriset mitalit ja jopa neljäs sija ovat mahdollisia, mutta niistä vaihtoehdoista ei kannata puhua. Aina lähdetään voittamaan.
Mennyt kausi muodostaa melkoisen draaman kaaren. Kauden ensimmäisellä kolmanneksella käsissä oli katastrofin ainekset. En halua palata liikaa menneisiin, mutta heitän silti ilmoille ajatuksen siitä, oliko lähes sateentekijäksi kuviteltu Eremenko Jr. viallinen osa muuten hyvässä sopassa? Yksi huono omena voi nimittäin myrkyttää koko joukkueen yhteishengen ja tämä voisi osaltaan selittää alkukauden huonoa menestystä.
Tätä enempää en kuitenkaan halua ruotia negatiivisia asioita, vaan keskityn mieluummin kauden plussiin.
Jos haluaa nostaa esille yksilöitä, tulee ensimmäisenä mieleen Teemu Penninkangas. Pelaaja, joka tällä kaudella nousi vaihtopenkiltä kokoonpanoon, lunasti paikkansa ja kipusi kärkipelaajien joukkoon. Toinen mainitsemisen arvoinen joukkueen jäsen on maalivahti Mihkel Aksalu, joka on torjunnoillaan ja johtajuudellaan pitänyt joukkuettaan kasassa myös vaikeampina aikoina. Kolmantena kannattaa muistaa jalkapallokentät jättävä Jussi Vasara, jota ei Seinäjoella jäädä kaipaamaan vain hyvänä pelaajana ja maalintekijänä, vaan myös äärimmäisen hyvänä tyyppinä.
Draaman kaari on siirtymässä loppukohtaukseen, jollaista kukaan ei olisi voinut kuvitella. Tämän hetkinen, urheilutermein sanottuna kutkuttava tilanne voi päättyä ihan miten tahansa. Tämän jännittävämmäksi urheilu ei juurikaan voi enää mennä.
Pelataan kuitenkin viimeinenkin peli ensin ja katsotaan sitten tulevaisuuteen. Ensi vuonna Seinäjoen jalkapallokerho täyttää 10 vuotta ja seuraavan kauden käsikirjoitusta ei tiedä vielä kukaan.
Laura Syväoja
päätoimittaja