Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella kaksi kärkiehdokasta ottivat selvän eron muihin ehdokkaisiin.
Kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb nousi ensimmäisen kierroksen ykköseksi 27,2 prosentin kannatuksella. Toisena oli vihreiden ja kannatusyhdistyksen Pekka Haavisto 25,8 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho jäi kolmanneksi 19 prosentin osuudella.
Neljäntenä oli valitsijayhdistyksen ja keskustan Olli Rehn 15,3 prosentin potilla ja viidentenä Li Andersson (vas.) 4,9 prosentin osuudella.
Kuudetta sijaa piti Jutta Urpilainen (sd.) 4,3 prosentilla, seitsemättä Mika Aaltola (sit.) ja Sari Essayah (kd.) 1,5 prosentilla ja viimeistä sijaa Harry Harkimo (liik.) 0,5 prosentilla.
Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella sunnuntaina 28. tammikuuta äänestysprosentti oli 74,9.
Stubb odottaa rakentavaa kierrosta
Kokoomuksen Alexander Stubb kuvaili ääntenlaskun edetessä olevansa tyytyväinen ja kiitollinen. Muotoutuva tulos oli Stubbin mukaan paljon enemmän kuin hän uskalsi odottaa.
– Kiitollisuuden tunne ja tietty nöyryys tulee tuloksen myötä. Sitä aina vähän jännittää ennen vaaleja, miten menee. Olisipa tullut vastaan kuka tahansa toisella kierroksella, tiedän, että tulee rakentava, sivistynyt ja hyvä keskustelu.
Stubb arvioi, ettei hänen kampanjaansa vaikuta paljoa se, että toisella kierroksella vastaan tulee vihreiden tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto.
– On aina ollut tapana tehdä oma kampanja, ei vilkuilla sivuille, Stubb sanoi sunnuntaina tulosillassa.
Stubb ennakoi toiselle kierrokselle rakentavaa ja sivistynyttä keskustelua ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.
– Mielestäni on jollain tavalla väärä mielikuva, että ihmiset haluaisivat nähdä jonkinnäköistä kovaa vastakkainasettelua tai toisen haastamista.
Kannattajiltaan Stubb pyysi kiitospuheessaan kovaa, nöyrää työtä ja rehtiä kisaa.
Haavisto paljasti rahojen loppuneen
Vihreiden ja valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto kommentoi jo alkuillasta kannatuksensa vahvuuden olleen yllätys, sillä se ylitti monet gallup-luvut.
Haavisto sanoi kisaavansa tosissaan presidentinpaikasta toisella kierroksella.
– Nyt on jäänyt paljon ääniä muiden ehdokkaiden tukijoilta. Äänestäjät joutuvat pohtimaan, kenen taakse asettuvat, ja uskon, että suomalaiset tahtovat vakaata, rauhallista, pitkäjänteistä ulkopolitiikkaa. Tässä käydään tosissaan toiselle kierrokselle.
Haavisto painotti kiitospuheessaan tukijoukoilleen, että kampanjan on nyt tavoiteltava sitä puolikasta äänestäjistä, joiden ykkösehdokas ei päässyt vaaleissa jatkoon.
– Jokainen näistä ihmisistä on arvokas meille. Jokaisella heistä on syy, miksi he eivät olleet valinneet meitä ykköseksi, mutta saattavat valita meidät toiseksi parhaaksi ehdokkaaksi.
Haavisto vetosi tuen saamiseksi toiselle kierrokselle.
– En tiedä paljastanko salaisuuden, mutta olemme tuhlanneet ne kaikki rahat, jotka olemme saaneet. Nyt me tarvitsemme lisää rahaa!
Halla-aho ennakoi vaikeaa valintaa
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho sanoi sunnuntai-illan ääntenlaskennan edetessä olevansa tyytyväinen tulokseensa.
Hän uskoo, ettei toisen kierroksen ehdokasvalinta ole perussuomalaisia äänestäneille helppo tai itsestään selvä. Halla-ahon mukaan toiselle kierrokselle menevät ehdokkaat ovat aika lähellä toisiaan niissä kysymyksissä, jotka erottavat voimakkaimmin perussuomalaisia muista puolueista Suomessa ja Halla-ahoa muista presidenttiehdokkaista.
– Nämä jäljelle jääneet ehdokkaat ovat aika lähellä toisiaan meidän näkökulmastamme, ja siinä mielessä valinta ei ole perussuomalaisia äänestäneille ihmisille ainakaan mitenkään helppo tai itsestään selvä, sanoi Halla-aho sunnuntai-iltana.
Toisella kierroksella ei ole ilmeistä vaihtoehtoa.
– Varmasti jokainen perussuomalaisia äänestänyt pohtii omalla kohdallaan sen, että minkälaiset asiat painavat puntarissa eniten.
Rehn: Arki edessä
Keskustan ja valitsijayhdistyksen ehdokas Olli Rehn kehotti kiitospuheessaan kannattajiaan käyttämään äänioikeuttaan presidentinvaalien toisella kierroksella. Presidentinvaaleissa neljänneksi jäänyt Rehn ei kuitenkaan maininnut ketään nimeltä keskustan puoluetoimistolla pitämässään puheessa. Hän myös kiitti toiselle kierrokselle päässeitä Alexander Stubbia (kok.) ja Pekka Haavistoa (vihr.)
– Edessä on minulla arki, ja toisen kierroksen osalta aion toimia siten, että osallistun siihen Suomen tasavallan kansalaisena, tavallisena äänestäjänä, Rehn sanoi.
Myöskään keskusta ei ota puolueena kantaa presidentinvaalien toiseen kierrokseen, kertoi puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko STT:lle.
Andersson: Tärkeä sisällöllinen rooli
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Andersson arvelee, että moni vasemmistoliiton kannattaja on tyytyväinen siihen, että vihreiden tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto päihitti perussuomalaisten Jussi Halla-ahon.
– Olen saanut paljon palautteita ihmisiltä, jotka ihan rehellisesti ja suoraan ovat kertoneet, että ovat äänestäneet sen mukaan, että haluavat estää Jussi Halla-ahon pääsyn toiselle kierrokselle, Andersson kertoi tulosillassa.
Andersson arvioi, ettei toiselle kierrokselle etenevien Haaviston ja Stubbin välillä ole suuria turvallisuuspoliittisia linjaeroja.
– Ajattelen, että toisella kierroksella on tärkeää, että ehdokkaat myös tuovat eroja esille, jotta kaikki tietävät, mitä äänestävät.
Anderssonin mukaan hänellä itsellään ei ollut prosenttimääräistä tulostavoitetta.
– Enemmänkin nähtiin, että meillä oli tärkeä sisällöllinen rooli näissä vaaleissa.
Andersson sanoi kokevansa, että on puolustanut varsin yksin esimerkiksi ihmisoikeuksia ja ollut keskeisessä roolissa muun muassa nostamassa Gazan siviilien tilannetta esiin.
Urpilainen ja Harkimo pettyivät
SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen kertoo pettyneensä tulokseensa ja toivoneensa, että kannatus olisi ollut parempi.
– Tulos vastasi aika paljon viimeistä gallupia, siinä mielessä tulos ei ollut kovin suuri yllätys, Urpilainen sanoi.
Urpilainen lähti kampanjaan huomattavasti muita ehdokkaita myöhemmin. Hän myönsi, että sillä saattoi olla vaikutusta hänen tulokseensa.
– Aikaa ihmisten kohtaamiseen ja tentteihin osallistumiseen on ollut (muita ehdokkaita) vähemmän. Toisaalta minulla ei ollut paljon vaihtoehtoja. Euroopan komissio asettaa hyvin tiukat säännöt komissaarien kampanjoinnille ja niiden sääntöjen mukaan oli toimittava, hän sanoi.
– Totta kai kun vaaliin lähtee mukaan, niin sitä lähtee voittamaan. Siinä mielessä olin tietenkin tavoitellut toista kierrosta ja paikkaa siellä, mutta tämä oli tulos, ja sen kanssa eletään.
Pettynyt oli myös Liike Nytin presidenttiehdokas Harry Harkimo. Hän sanoi kannatuslukunsa olevan huono ja toivoi sen paranevan ääntenlaskun edetessä. Harkimo myös sanoi kärkiehdokkaiden eron muihin olevan niin suuri, ettei hän usko sen enää muuttuvan illan aikana. Hän kuitenkin arveli, että varsinaisen äänestyspäivän aikana annetut äänet kaventavat eroja.
Harkimo kertoi yllättyneensä omasta äänisaalistaan ja kuvitelleensa, että hän ja muut kärjen ulkopuoliset ehdokkaat olisivat saaneet enemmän ääniä. Harkimon mielestä äänet keskittyivät kolmelle kärkiehdokkaalle.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah puolestaan kommentoi ennakkoäänten julkistamisen jälkeen, että luvut olivat sellaisia kuin hän oli suurin piirtein ajatellutkin. Hän kertoi perustaneensa ajatuksensa muun muassa gallupeihin.
Aaltola aikoo keskittyä päivätyöhön
Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Mika Aaltola (sit.) sanoo, ettei hänellä ole pienintäkään aikomusta lähteä eurovaaleihin. Aaltola sanoo kiinnittävänsä nyt huomiota leipätyöhönsä.
Aaltola on ollut vaalikampanjan aikana virkavapaalla Ulkopoliittisen instituutin johtajan tehtävästä.
– Itselläni Ulkopoliittisen instituutin johtajan duuni on sitä peruskauraa, ja sehän on vähän niin kuin tähänkin tuonut.
Aaltola sanoi, että presidenttiehdokkaana hän on päässyt tuomaan esille sellaista puolustuspolitiikkaa, jota Suomen kannattaisi tehdä.
Ilman puoluekoneiston tukea kampanjoinut Aaltola sanoi presidentinvaalikamppailun olleen hieno episodi elämässä.
– Kyllä se on varmaan yksi elämän sykähdyttävimpiä kokemuksia, jonka kuolinvuoteellaankin vielä muistaa.
Aaltola luonnehti Suomen kiertämistä upeaksi kokemukseksi.
– Nyt tietää, miten poliittinen järjestelmä varsinkin presidentinvaalien kohdalla toimii Suomessa. Ehkäpä sitä voi soveltaa myös, kun tulkitsee vaikkapa Yhdysvaltojen tulevia presidentinvaaleja.
Maanantaista lähtien Aaltola aikoo kertomansa mukaan keskittyä työhönsä Ulkopoliittisessa instituutissa.
– Tulevat vaalit, ne saavat nyt jäädä tässä vaiheessa. En ole tuon taivaallista miettinyt niitä, Aaltola sanoi.