Englannin kansalliskirjailija ”Ville” Shakespeare ei avannut kuulua pandoranlipasta teksteillään. Avasiko hän vain iänikuisen ikkunan ihmismielen pimeyden maailmaan lausuessaan liki kuolemattomat sanat ”Ollako vai eikö olla?”/”To Be or not Be?”
William Shakespeare oli taitava elämänpohtija, romantikko ja mukaansa tempaaja näytelmillään, joista lie kuuluisin ”Romeo ja Julia” – ikuisen ihmisrakkauden syndrooma. Silti liikaa W.S:a arvioimatta Hamletin puolimielisen persoonan takana piilee ihmisajattelun perusteema aitona. Joka Aatamin ja Eevan perikuntalainen meistä jää ihmisenä yksin maailmassaan ilman toivoa paremmasta. Raamatun koko sisältö valaisee paitsi Luoja-Jumalan täydellisyyttä, niin samalla myös Aatamin lankeemuksen pimeitä seuraamuksia. Paratiisinhan ensimmäinen aviopari menetti uskottuaan Jumalan vastustajan valheen.
Pohdin Ruohosen Matin ja Tepon hittibiisin väitettä ”Kaiken takana on nainen”. Kevytmielistä sanataiteilua maallisin aatoksin veljekset viestivät – ehkä jonkun itse kokemansa perustalta tai vain pilanpäiten.
Eedenin paratiisissa vuosituhannet sitten tapahtui ihmisluopumus Jumalan sanasta ensi kertaa ja todella kohtalokkain seuraamuksin. Jumala rankaisi naisen kautta ensin uskotun valheen seurausta eli totuuspuun hedelmän syöntiä ilman Jumalan lupaa. Miksi Eeva söi ja antoi Aatamille kehuen kielletyn hedelmän ihanuutta saaden Aatamin myös haukkaamaan hedelmästä? Ikuinen kysymys vai?
Kun Ruohoset väittävät hitissään ”Kaiken takana on nainen”, voi arvailla mm. sitä, syntyikö biisinsä kokemuksestaan... Kansankielessä on puhuttu alisteisista miehenpuolista, tossun alla olevista lapatossuista, joita ”kurmuuttaa” pohjalaismurreilmaisuin ylivoimakkaat hellapoliisit ja pirttihirmut.
Niin tai näin, miesten valta yhteiskunnassa on kai muinaismuisto ainakin länsimaissa. Paljon sanottuko? Oliko sukupuolten tasa-arvo Luoja-Jumalan alkutahto?
Se mitä Raamatun luomiskertomus todistaa, viittaa miehen saaneen ihmiskehossa ”ensin vuoronsa” eli Eevan Jumala loi Aatamin kylkiluusta. Miten? Kaikkivaltias Luoja ei vastaa kaikkiin kysymyksiimme.
Kun olen vuosikymmeniä seuraillut Suomi-kulttuuria, havaintoni on osin Ruohos-hitin suuntainen. Ainakin meillä on enenevästi koulutus ja oppisivistys saavutuksineen yhä enemmän ns. kauneimman sukupuolen hallintaa ja johtamaa. Suomimiehen alamäkeä vauhdittaa paljolti jääminen fyysispainotteisten ammattien kuten maanviljely, karjanhoito, metsurin työt ja raskaan työkoneiston vaativien duunien pariin. Lieneekö myöskään esimerkiksi ammattikalastajissa juurikaan naisia?
Kun kirjoitin ”noin”, jotkut oikeutetusti huomauttavat, ettenkö kerro Arkadianmäen sukupuolijakaumasta. Ookoo, kyllä eduskunnassa miesvahvuus on yhä suuri. Tilastonikkareilla lienee kertoa faktat myös esimerkiksi mediatyöläisten sukupuolijakaumasta, hoito- ja hoivaduunareista, lääkärikunnasta, kuntien ja valtion viran- ja toimenhaltijoiden jakaumasta, kirkollisten ammattien ammattikunnista ja maan yksityisyrittäjien jakaumista. Entä eri liikennemuotojen ammateissa työskentelevistä ja eri oppilaitosten ammatinharjoittajien mies-naisjakaumasta?
Lopuksi oma käsitykseni: maassamme miespuolet voivat jostakin syystä naisia huonommin henkisesti ja fyysisesti – ainakin työttömien isossa joukossa niin lienee.
Eri päihteiden parissa (vapaa)aikaansa viettävissä lienee miesenemmistö, samoin eri vakavia, pysyväisluonteisia fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ja taipumuksia potevissa on miehillä ”valta-asema”. Jos niin on jatkossa eikä esimerkiksi yksinäisyyden ”kylmään syliin” saada toista ihmistä, on syrjäytyneiden määrä kasvussa. Miehenpuolet niissäkin lienevät ”yliedustettuja”. Naiset ovat paremmin voivia, löytävät yhteisyyttä ja kehittäviä harrastuksia miehiä luontevammin.
Tarkoitteeni ei ole syyllistää eri sukupuolten edustajia. Lisääntynyt vapaa-aika on kohdellut armeliaammin naispuolisia. Miksi niin lienee, onkin oman juttunsa väärtti.
Jouko Pesonen
Alajärvi