Vuonna 1935 syntynyt mies jäi Lapualla auton alle suojatietä ylittäessään tammikuussa 2022. Henkilöauto törmäsi mieheen päivän valjettua, selkeänä keskiviikkoisena talviaamuna kello 9.55. Jalankulkijaan törmännyt mies vastasi keskiviikkona Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa syytteeseen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Vastaaja kertoi, että hänellä on ollut ajokortti 52 vuotta. Hän on ajanut ammatikseen kuorma-autoa. Miehen kertoman mukaan hänelle ei ole koskaan aiemmin sattunut onnettomuuksia.
Onnettomuuspäivänä hän oli juuri lähtenyt ajamaan Simpsiöntietä kohti keskustaa. Hän ajoi erittäin tuttua reittiä. 60 km/h -rajoitusalueella mies kertoi ajaneensa selvästi rajoitusta hiljempaa.
Törmäys tapahtui lähellä risteysaluetta. Kohdassa menee suojatie Simpsiöntien yli. Vastaajan puolustus huomautti, että suojatietä ei ole merkitty ajorataan ja toinen suojatietä osoittava liikennemerkki hukkuu helposti taustalla näkyvään suurempaan merkkiin. Vastaaja kertoi, ettei huomannut jalankulkijaa ennen osumaa.
– Tuli jysähdys tuulilasiin. Niin kuin olisi taivaalta joku heitetty siihen, vastaaja kertoi oikeudessa.
Vastaaja ei ehtinyt jarruttaa. Jalankulkijan pää osui tuulilasiin. Hän kuoli myöhemmin sairaalassa vammoihinsa.
Vastaaja myönsi syyllistyneensä perusmuotoiseen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja perusmuotoiseen kuolemantuottamukseen.
Kaksi todistajaa antoi erilaisen lausunnon
Oikeudenkäynnin tuli selvittää, oliko vastaajan toiminta törkeän huolimatonta. Lisäksi istunnossa kiinnitettiin paljon huomiota siihen, kummalta puolelta autoilijaan nähden jalankulkija ylitti Simpsiöntien.
Tutkinnassa kirjattiin alun perin niin, että jalankulkija tuli kuljettajaan nähden oikealta. Osumakohta tuulilasissa oli apukuskin kohdalla, eli oikealla.
Omaiset olivat kuitenkin alusta lähtien sitä mieltä, että jalankulkija ylitti suojatietä niin, että tuli kuljettajaan nähden vasemmalta. Tällöin hän olisi ehtinyt ylittää suojatien lähes kokonaan. Omaisten avustaja korosti, että hiljaa liikkunut ikämies ei ollut voinut tehdä äkkinäistä ryntäystä suojatielle, joten kuljettajan olisi pitänyt hänet huomata.
Oikeudessa kuultiin puhelimitse todistajaa, joka esitutkinnassa kertoi kuulleensa törmäyksen. Nyt hän sanoi nähneensä törmäyksen ja kertoi jalankulkijan tulleen oikealta puolelta. Salissa kuultiin todistajaa, joka kertoi kävelleensä 20 metriä uhrin perässä. Hän kertoi uhrin ylittäneen tien kuljettajaan nähden vasemmalta puolelta.
Vastaajan avustaja kiinnitti huomiota näiden kahden todistajan ristiriitaisiin lausuntoihin ja katsoi, että asia pitää katsoa syytetyn hyväksi. Puolustus piti törmäystä yllättävänä eikä se osoittanut puolustuksen mielestä vastaajassa törkeää huolimattomuutta.
Oikeus harkitsi vain hetken
Käräjäoikeus ei harkinnut tuomiotaan kovin kauan. Se luotti salissa olleen todistajan näkemykseen siitä, että jalankulkija ylitti suojatien vasemmalta ja oli siis lähes kokonaan ylittänyt suojatien ennen törmäystä. Oikeus katsoi, että tilanteessa ei ollut mitään sellaista seikkaa, joka olisi voinut estää kuljettajaa näkemästä jalankulkijaa. Siksi liikenneturvallisuuden vaarantaminen oli tekomuotona törkeä.
Sen sijaan kuolemantuottamuksessa törkeys arvioidaan tiukemmin kuin liikennerikoksen törkeys. Oikeuden mukaan kuolemantuottamuksen osalta vastaajan toiminta ei ollut kokonaisuutena arvostellen törkeää. Kyse oli siksi perusmuotoisesta kuolemantuottamuksesta.
Vastaaja tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Tuomio ei ole lainvoimainen.