Kään­ny­tys­lain ruo­din­ta venyy pe­rus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa – lau­sun­non us­ko­taan silti val­mis­tu­van tänään

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Heikki Vestmanin (kolmas oik.) mukaan valiokunnan on tarkoitus saada työnsä tänään valmiiksi. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Heikki Vestmanin (kolmas oik.) mukaan valiokunnan on tarkoitus saada työnsä tänään valmiiksi. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai iltapäivällä valmiiksi päivän ensimmäisen kokouksensa, jossa valiokuntaa jatkoi käännytyslaiksi kutsutun poikkeuslain käsittelyä.

Aamulla alkaneessa kokouksessa valiokunta kuuli asiantuntijoita ja kävi sen jälkeen valmistavan keskustelun. Valiokunnan toinen kokous alkaa kello 16 eli kaksi tuntia alustavaa aikataulua myöhemmin.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Heikki Vestmanin (kok.) mukaan valiokunnan on tarkoitus saada lausuntonsa tänään valmiiksi. Hän ei arvioinut tarkemmin, milloin urakka voisi valmistua.

– Valiokunta ottaa sen ajan, minkä se tarvitsee, Vestman sanoi toimittajille iltapäivällä.

Vestman ei avannut julkisuuteen valiokunnan valmistavan keskustelun sisältöä, mutta hänen mukaansa keskustelu käytiin hyvässä ja rakentavassa hengessä.

Toinen kierros valiokunnassa

Kiistelty käännytyslaki lähetettiin tällä viikolla SDP:n vaatimuksesta ylimääräiselle kierrokselle perustuslakivaliokuntaan, joka on jo kertaalleen antanut laista lausunnon. Nyt toisella kierroksella valiokunta ei enää syynää lakiesitystä läpi kokonaisuudessaan.

– Perustuslakivaliokunta arvioi nyt sitä, täyttääkö hallintovaliokunnan mietintöluonnos perustuslakivaliokunnan ponnessa olevan vaatimuksen, että maahan pyrkiville henkilöille pitää olla jälkikäteinen oikeusturvakeino, jonkinlainen sellainen, Vestman sanoi aamulla kokoukseen saapuessaan.

Valiokunnassa kuultavina olivat muun muassa eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, professorit Mikael Hidén ja Janne Salminen, tiedustelukeskuksen johtaja, eversti Mikko Lehmus Rajavartiolaitoksesta sekä hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.).

Lisäksi valiokunta sai kirjalliset lausunnot professori Olli Mäenpäältä ja professori Tuomas Ojaselta.

Päivän ensimmäisessä kokouksessa päästiin myös äänestämään, kun vasemmistoliiton Anna Kontula ehdotti vihreiden Fatim Diarran tukemana, että perustuslakivaliokunta jatkaisi asiantuntijoiden kuulemista. Äänestyksessä valiokunta kuitenkin päätti äänin 15–2, että asiantuntijoiden kuuleminen päättyy.

Osa demareista vastustaa

Käännytyslain taakse tarvitaan eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistö, jotta se voitaisiin säätää kiireellisenä ja saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Lain läpimenon kannalta avainasemassa on oppositiopuolue SDP, jonka eduskuntaryhmä on jakautunut suhtautumisessa käännytyslakiin.

STT:n tietojen mukaan SDP:n eduskuntaryhmässä on yhdeksän edustajaa, jotka suhtautuvat kriittisesti käännytyslakiin. Heistä osa puntaroi vielä lopullista kantaansa.

SDP:n kansanedustajista Nasima Razmyar on ilmoittanut, ettei aio äänestää käännytyslain puolesta. Demareista myöskään Elisa Gebhard, Timo Harakka ja Matias Mäkynen eivät Helsingin Sanomien mukaan aio äänestää lain puolesta, jos se etenee eduskunnan suureen saliin.

Gebhard, joka on perustuslakivaliokunnan varajäsen, saapui tänään aamulla paikalle valiokunnan kokoukseen. Hän ei antanut kommentteja medialle.

Kun käännytyslaki oli kesäkuussa ensimmäisellä kierroksella perustuslakivaliokunnassa, Gebhard kannatti kokouksessa Anna Kontulan (vas.) tekemää vaihtoehtoista lausuntopohjaa. Tuolloin Gebhard ei kuitenkaan varajäsenenä päässyt osallistumaan äänestykseen, koska siinä olivat paikalla kaikki SDP:n varsinaiset perustuslakivaliokunnan jäsenet. He äänestivät valiokunnan enemmistön mukana Kontulan ehdotuksen nurin.

Tarvitsee viiden kuudesosan tuen

Oppositiopuolueet vihreät ja vasemmistoliitto, joilla on yhteensä 24 kansanedustajaa, vastustavat käännytyslakia. Lisäksi hallituspuolue RKP:n Eva Biaudet on sanonut, ettei kannata käännytyslakia.

RKP:n eduskuntaryhmän on tarkoitus muodostaa lopullinen kantansa lakiin alkuviikosta. RKP:n ryhmänjohtaja Otto Andersson on jo aiemmin kertonut, ettei vaadi ryhmäkuria eduskunnan äänestyksessä käännytyslaista.

Poikkeuslain kiireelliseksi julistamiseen tarvittava viiden kuudesosan enemmistö lasketaan annetuista äänistä, joihin ei lueta tyhjiä tai hylättyjä ääniä. Se tarkoittaa, että täysistunnossa ei-ääniä saa olla korkeintaan 33, jotta käännytyslaki voidaan julistaa kiireelliseksi.

Täysistuntoon ensi viikolla

Hallintovaliokunta voi viimeistellä oman mietintönsä sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta todennäköisesti antaa tänään vihreää valoa käännytyslaille. Hallintovaliokunnan on tarkoitus kokoustaa maanantaina.

Käännytyslaki on näillä näkymin tulossa täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn tiistaina. Äänestysten vuoro olisi ensi viikon perjantaina.

Käännytyslailla halutaan estää tietyissä tilanteissa ihmisten maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun itärajalla ja sen läheisyydessä, elleivät he ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Rajan ylittäneet käännytettäisiin pois Suomesta.

Lain soveltaminen olisi maantieteellisesti ja ajallisesti rajattua sekä erittäin korkean kynnyksen takana esimerkiksi tilanteissa, joissa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka. Päätös lain soveltamisesta voitaisiin tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan.

Ilmoita asiavirheestä