Turvapaikanhakua rajoittava, niin sanottu käännytyslaki saattaa nytkähtää alkavalla viikolla eduskunnassa eteenpäin, jos hallintovaliokunta saa mietintönsä lakiesityksestä valmiiksi.
Hallintovaliokunta aloitti juhannuksen jälkeen lakiesityksen puintia, ja valiokunta oli mietintötyönsä pohjaksi saanut perustuslakivaliokunnalta lausunnon. Runsaan viikon kestäneessä kokouskimarassa hallintovaliokunta ei kuitenkaan saanut mietintöään valmiiksi poliittisten erimielisyyksien vuoksi. Vaikeaksi lain käsittelyn on tehnyt se, että esitys on ristiriidassa perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.
Ensimmäisessä lausunnossaan perustuslakivaliokunta edellytti hallintovaliokunnalta muutoksia lakiesitykseen. Muutosten jälkeen perustuslakivaliokunta katsoi esityksen olevan perustuslaissa säädetty riittävän rajattu poikkeus sille, että se voidaan säätää, mutta tällöin perustuslain mukaisessa järjestyksessä. Tämä tarkoittaa, että laki vaatii viisi kuudesosaa eduskunnasta taakseen, jotta se voidaan käsitellä kiireellisenä tällä vaalikaudella.
Vaatisi kannatusta oppositiosta
Jotta lain voisi hyväksyä ja saattaa pian voimaan, pitäisi sen saada taakseen myös opposition edustajia. Vasemmistoliitto on ilmoittanut vastustavansa lakia äänestyksessä, ja vihreissä siihen suhtaudutaan kriittisesti. Siksi lakiesityksen on saatava riittävästi kannatusta myös SDP:stä.
Päättyneellä viikolla oppositiopuolue SDP sai tahtonsa läpi, ja hallintovaliokunta lähetti mietintöluonnoksensa käännytyslaista perustuslakivaliokunnalle toista arviointia varten. Perjantaina perustuslakivaliokunta antoi äänestyspäätöksellä uuden lausunnon, jonka mukaan hallintovaliokunnan mietintöluonnoksen mukainen laki voidaan säätää perustuslain mukaisessa järjestyksessä.
Eduskunnan täysistuntoa varten tarvitaan kuitenkin valiokunnan mietintö käsittelyn pohjaksi. Sellainen voi valmistua maanantaina kello 16:n jälkeen, kun hallintovaliokunta kokoustaa seuraavan kerran. Asialistalla ei ole muuta kuin käännytyslakiesitystä koskeva mietintö.
Mietintö lähetettäisiin lopulta täysistunnolle, joka voisi aloittaa lain käsittelyn aikaisintaan loppuviikosta. Eduskunta on tehnyt istuntovarauksia koko viikolle.
Avuksi itärajan sulkuun
Poikkeuslaiksi tarkoitetun käännytyslain tarkoituksena on pyrkiä torjumaan välineellistettyä maahantuloa Suomen itärajalla ja sen läheisyydessä. Käytännössä se mahdollistaisi sen, että valtioneuvosto voisi kieltää turvapaikkahakemusten vastaanoton kuukaudeksi kerrallaan osalla Suomen valtakunnan rajaa, elleivät ihmiset ole erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Olosuhteet lain käyttöönottoon toteaisi valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Laki olisi kokonaisuudessaan määräaikainen.
Kuitenkin perustuslain mukaan Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joihin on kirjattu ihmisille oikeus kansainväliseen suojeluun. Oikeus hakea turvapaikkaa on mainittu muun muassa EU:n perusoikeuskirjassa.
Käännytyslain toivotaan mahdollistavan se, että Suomen ja Venäjän maaraja voitaisiin avata jälleen henkilöliikenteelle. Toistaiseksi itäraja on ollut henkilöliikenteeltä säpissä viime vuoden loppupuolelta lähtien. Suomi sulki rajan, kun Venäjän rajaviranomaiset alkoivat päästää Suomen rajalle sellaisia ihmisiä, joiden matkustusasiakirjat eivät olleet kunnossa. Suomen valtiojohto on kutsunut Venäjän toimintaa hybridioperaatioksi.