Parhaimmillaan loma antaa uutta virtaa koko perheelle, pahimmillaan se käytetään riitelyyn joko kesämökillä, huvipuistossa, laivalla tai mummolassa.
Lomastressi alkaa jo ennen kuin lumet ovat sulaneet. Jokainen perheenjäsen haluaisi eri paikkaan. Perheen nuoriso ei halua yhtään mihinkään eikä tavata yhtään ketään, elleivät he pääse moneksi päiväksi ja yöksi Provinssiin. Jokaisen itseään kunnioittavan nuoren on aloitettava mykkäkoulu, koska kaikki kaverit saavat itse päättää omasta kesästään.
Joillakin on sitten se paratiisi nimeltään kesämökki. Sinne on ehdittävä ajoissa, koska siellä odottaa alati laajeneva projekti pientä pintaremonttia. Mökillä loistava lomatunnelma on usein erittäin kaukana. Vanhat haalistuneet kuvalehdet on katsottu satoja kertoja läpi, kaikissa niissä on Armi ja olympialaiset.
Jostain syystä vesi on paljon kylmempää kuin ennen. Mihin se ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jos ei vesistöön. Grillimakkaran hajukin alkaa jo etoa ja ei enää ainuttakaan uudet perunat ja silli ateriaa. Vanhat kaunat kaivetaan esille ja jokainen miettii kuinka kotona olisi paljon kivempaa. Loman loputtua päätetään, että ensi kesänä kaikki saavat itse päättää ajastaan. Sopimus, joka ei koskaan toteudu.
Yksi suuri ristiriidan aiheuttaja ovat erilaiset lomaodotukset. Sanotaan, että naiset lähestyessään keski-ikää alkavat usein aktivoitua. He haluavat mennä, nähdä ja kokea koko ajan jotain uutta. Tämä johtuu siitä, että kun nainen on nuori, niin hänen kontollaan on vastuu koko perheestä. Hänen elämänsä sisältö on vähäisen työn lisäksi kotona. Kun lapset kasvavat ja itsenäistyvät, niin naisen elämään tulee lisää tilaa. Mies on vuorostaan käyttänyt koko nuoruutensa työhön sekä työssä jaksamista lisääviin harrastuksiin ja on nyt ihmeissään, että mikä tuohon naiseen on nyt iskenyt. Riita on valmis, koska mies haluaa rauhoittua urheilukesän antimiin olohuoneen televisiosta sohvaperunana.
Miksi ihmeessä juuri kesä on kaikkien tapahtumien kulta-aikaa. On kaikkea mahdollista mitä ihminen voi keksiä. Moneen paikkaan pitäisi revetä samaan aikaan. Aivan sama kun joka viikko ilmestyy vino pino kiiltäväpaperisia aikakauslehtiä ja tietysti kaikki ilmestyvät samana päivänä. Ennen sekin oli toisin, Aku ilmestyi eri päivänä kuin Apu.
Työ on monelle ihmiselle elämäntapa. Työriippuvuus vie mukanaan aivan liian helposti. Onhan tietysti palkitsevaa ja arvostettua olla kiireinen. Siitä on mukava puhua ja siitä saa myös kiitosta – kunnes uupuu. Se taas ei sitten olekaan enää kivaa kun ihmisellä on kuitenkin vain yksi elämä. Työn ja vapaa-ajan rajaaminen on onnistuttava. Lomalle lähtemisen ei saa olla liian vaikeaa. On tajuttava, että ei työ tekemällä lopu ja joidenkin asioiden tekeminen jatkuu vielä loman jälkeenkin.
Onhan se hienoa, jos naapurit kävivät Disneylandissa, voihan sillä sitten kerskua tosi pitkään. Aina voi kysyä, mitä se meille olisi merkinnyt? Tekemiset lähtevät oman perheen arvoista. Pysyvät muistot ovat kaikkein tärkeimpiä. Ja millä hyvä loma mitataan? Rahalla? Kilometreillä? Hyvä loma on virkistystä ja vapaalle vaihtoa sekä kiireettömyyttä. Vastapaino arjelle.
Raimo Vakkuri
Kirjoittaja on kouluttaja.