SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen kertoo olevansa huolissaan Suomen kansainvälisen maineen ja vetovoiman murentumisesta hallituksen toistuvien syrjivien lausuntojen vuoksi.
Hän sanoo tiedotteessaan, että halusi kesän rasismikohun jälkeen uskoa, että hallituksen yhdessä antama sitoumus nollatoleranssista rasismiin pitää.
– Ikävä kyllä vaikuttaa siltä, että kaikki eivät ole nollatoleranssiin yhtä sitoutuneita, sanoo Urpilainen tiedotteessa.
Urpilainen viittaa perussuomalaispoliitikkojen viimeaikaisiin kannanottoihin.
– Kun yksi ministeri viime kesänä sanoutui irti äärioikeiston suosimasta väestönvaihtoteoriasta, toinen otti sen uudelleen esiin nyt tammikuussa, tiedotteessa todetaan.
Urpilainen ainakin viittaa myös eduskunnan puhemiehen ja perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Jussi Halla-ahon vastaukseen Ylen vaalikoneessa. Suomen presidentin tulee olla syntyperäinen suomalainen, ja vaalikoneessa kysyttiin, pitäisikö tämä vaatimus poistaa.
Halla-aho kirjoitti vaalikoneessa, että syntyperäisyysvaatimuksen voisi hyvin ulottaa myös ministereihin ja kansanedustajiin.
Turun Sanomat kysyi keskiviikkona varsinaissuomalaisten kansanedustajien näkemyksiä aiheeseen, ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) kertoo kannattavansa Halla-ahon ajatusta vaatimuksen ulottamisesta kansanedustajiin ja ministereihin.
– Pidän tätä riskinä käynnissä olevan väestönmuutosprosessin vuoksi, kertoi Tavio lehdelle.
Ville Tavio on kirjoittanut aiheesta viestipalvelu X:ssä, että tahallisesti väärin ymmärtäviä on aina.
– En ole nähnyt, että sanaa "väestönvaihto" olisi käytetty viittaamaan salaliittoteorioihin, vaan siihen, miten kantaväestön osuus 1990-luvulla aloitetulla politiikalla muuttuu radikaalisti, kirjoitti Tavio torstaina.
"Vaarantaa Suomen maineen"
Urpilaisen mukaan tällaiset ulostulot ovat omiaan vaarantamaan Suomen kansainvälisen maineen.
– On syytä kysyä, mitä on nollatoleranssi, jos hallituksen ministerit saavat jatkaa syrjiviä puheitaan ilman, että hallituksesta niihin puututaan.
Urpilainen kertoo kantavansa huolta Suomen maakuvasta ja vetovoimasta ulkomaisten osaajien silmissä.
– Kilpailemme osaajista sellaisten maiden kanssa, joilla on etunaan keskeisempi sijainti ja helpommin omaksuttava kieli. On epäviisasta, että hallitus vaikeuttaa kansainvälisen työvoiman rekrytointia välittämällä viestiä, että Suomessa kaikki ihmiset eivät ole samanarvoisia.