Nuori paluumuuttajaperhe pohtii muuttoa Seinäjoelle tai Ilmajoelle. Perhekoon Ilmajoki houkuttaa heitä.
Kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski kirjoittaa kunnan kotisivuilla, että hoiretahan hommat! Ilmajoen kunnassa on johtajan mukaan tekemisen meininki. Kunnan arvoja ovat yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys yksilöllisyyttä kunnioittaen. Loppukaneettina Pirttikoski toivottaa lukijat tervetulleeksi tyytyväisten ja onnellisten ihmisten kasvavaan kuntaan.
Uutiset kertovat valtuutettujen lyövän päitään yhteen valtuustokahvilla. Kunnanhallituksen kokouksessa kielenkäyttö on rumaa ja asioita väitetään peiteltävän päätöksenteossa. "Ikävät asiat tavataan lakaista täällä maton alle", jyrisee yksi. Avainasemassa olevat henkilöt eivät ole halukkaita kommentoimaan medialle oikeastaan yhtään mitään, kun on kysymys niin sanotuista ikävistä asioista, kuten kunnanjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä tai kokousten kähinöistä. Ylipäätään valtuutettujen yhteystietoja on hankala saada. Ne eivät ole kunnan kotisivuilla avoimesti esillä, kuten esimerkiksi Seinäjoella ja Lapualla, jotka kertovat päättäjien kotiosoitteetkin.
Negatiivisten uutisten vyöry jatkuu. Ratsastajia ratsuineen säikytellään teiden varsilla ja joku virittelee ansoja luontopolulle. Päättäjien kähinät johtavat rikosilmoituksiin.
Miten kummassa kaikki edellä mainittu voi tapahtua pienen ajan sisällä yhdessä 12 000 asukkaan kunnassa? Miten tapahtumat vaikuttavat tyytyväisten ja onnellisten ihmisten täyttämän kunnan imagoon? Mitä mahtaa tuumia henkilö, joka suunnittelee yrityksen perustamista kuntaan? Entä mitä tuumii kuntalainen?
Mielenkiinnosta tiedustelin muutamilta ilmajokelaisilta, millaisia ajatuksia viime aikojen tapahtumat heissä herättävät. Vastaukseksi sain, että negatiiviset tapahtumat vaikuttavat kunnan imagoon, mutta eivät juuri kuntalaisten arkeen. Joitakin viime kuukausien tapahtumat kaikessa absurdiudessaan lähinnä huvittavat. Aiheet ovat käyneet tutuiksi työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluissa. Valtuuston kokousten tuloksena tuntuu vastaajien mielestä olevan valituksia ja selvityspyyntöjä mitä pienimmistä asioista, eikä luottamushenkilöiden käytös vastaa alkuunkaan sitä hyvää ja positiivista ilmapiiriä, joka Ilmajoella muutoin vallitsee.
Mitä lääkkeeksi yskivään päätöksentekoon? Päätoimittaja Satu Takala sen jo sanoi taannoin kolumnissaan (Ilkka 13.11.), jossa hän totesi, että kuntapoliitikkojen ja valtakunnanpoliitikkojen kausia tulisi rajata. Teimme hiljattain kyselyn eteläpohjalaisille valtuutetuille heidän jatkoaikeistaan kevään kuntavaalien lähestyessä. Keskusteluissa nousi esiin, että paikkansa pian jättävät toivovat uutta verta ja rohkeutta valtuustoihin. Viisas teko, josta moni jatkoaan pohtiva voisi ottaa mallia. Raikas tuulahdus tekisi hyvää myös Ilmajoella.
Perhe jää seuraamaan tapahtumia ja harkitsee edelleen asettumista Seinäjoelle tai Ilmajoelle, jossa riittää menoa ja meininkiä. Eiköhän se joskus rauhoitu.
MARIKA EIKKULA