Marko Salimäki nosti tällä palstalla ansiokkaasti esille harrastusmaksujen nousun kirjoituksessaan ”Harrastusmaksut pomppasivat” (I-P 29.9.). Ville Lahti kommentoi asiaa omassa kirjoituksessaan ”Maksuille on perusteensa” (I-P 1.10.).
Jalkapalloilevan lapsen vanhempana minulla ei ole rohkeutta kirjoittaa omalla nimellä, koska en halua kirjoitukseni vaikuttavan lapseni peliaikaan.
Tutkin SJK-Juniorien pääasiallisen talviharjoittelupaikan eli Wallsport Oy:n tilinpäätöstietoja. Vuonna 2021 päättyneellä tilikaudella Wallsport Oy:n liikevaihto oli 270 043,03 euroa, liikevoiton ollessa 137 154,77 euroa, eli liikevoitto suhteessa liikevaihtoon oli 50,79 prosenttia.
Vuonna 2024 päättyneellä tilikaudella liikevaihto oli jo 297 662,34 euroa ja liikevoitto huikeat 209 047,35 euroa, jolloin liikevoittoprosentiksi saadaan 70,23. Melkoinen nousu. Liikevaihtohan muodostuu kyseisellä yhtiöllä pääosin halli/kenttävuokrista, eli maksajina ovat lasten vanhemmat.
Tilinpäätöksiä tutkimalla selviää myös, että valtaosa liikevaihdosta on siirretty konserniavustuksena emoyhtiölle eli SJK Oy:lle.
Vuonna 2021 Wallsport Oy on maksanut konserniavustusta SJK Oy:lle 90 000 euroa, vuonna 2022 summa oli 110 000 euroa, 2023 konserniavustuksen määrä oli 130 000 euroa ja vuonna 2024 sitä maksettiin jo 160 000 euroa.
Pitämällä halli/kenttävuorojen maksut korkealla on saatu mukavasti kerättyä rahaa junioreilta edustusjoukkueen käyttöön.
Eikä tässä vielä kaikki. Seinäjoen kaupunki maksaa Wallsport Oy:n lämmityskulut. Siis veronmaksajat maksavat yksityisen yrityksen liiketoimintaan kuuluvia kuluja.
Kiitoksena tästä yritys siirtää voitot emoyhtiölleen.
Seinäjoelta löytyy onneksi myös seuroja, jotka eivät rahoita edustusjoukkueensa toimintaa junioreillaan. Semi, Sepsi ja Sisu ovat loistavia esimerkkejä seuroista, joissa harrastusmaksut ovat pysyneet maltillisina kustannusten noususta huolimatta.