Jukka Jalonen on Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen historian menestynein päävalmentaja.
Aivan kaikkeen ei Jalonenkaan pystynyt.
Hän ei onnistunut päättämään päävalmentajapestiään voittoon, kun Leijonat hävisi Ostravassa myöhään torstai-iltana Ruotsille MM-kilpailujen puolivälierän 1–2. Voitto olisi pidentänyt Jalosen aikakautta kahdella ottelulla: välierällä lauantaina ja mitalipelillä sunnuntaina. Jo hyvissä ajoin oli selvää, että kausi on Jalosen viimeinen.
Leijonat pelasi Jaloselle tyylikkäät jäähyväiset, kun sekavan kisaurakan päätteeksi joukkue pani parastaan puolivälierässä.
– Joukkueen tarina oli sellainen, että vaikeuksien kautta eteenpäin. Ehkä sekin toi lisää virtaa (puolivälierään), kun (Mikael) Granlund puuttui kokoonpanosta. Jokainen joutui ottamaan yhden stepin lisää omaan pelaamiseen, Jalonen viittasi kapteenin pelikieltoon.
Kokonaisuuden hahmottamisen aika on myöhemmin
Edellinen voittoon pestinsä päättänyt Leijonien päävalmentaja on yhden kauden kanadalaiskokeilu Doug Shedden, jonka viimeiseksi otteluksi jäi Ruotsia vastaan pelattu MM-pronssiottelu 2008. Jalonen toimi tuolloin apuvalmentajana ja kypsyi kohti ensimmäistä maajoukkueen päävalmentajapestiään.
Jalosen ensimmäinen jakso maajoukkueessa päättyi 2013 MM-pronssiottelun tappioon Yhdysvalloille.
Erkka Westerlundin yhden kauden pesti päättyi MM-loppuottelun tappioon Venäjälle 2014. Sitten Kari Jalosen kahden kauden jakso päättyi MM-loppuottelun tappioon Kanadalle 2016.
Kari Jalosen seuraaja Lauri Marjamäki valmensi kahden kautensa aikana Leijonia neljissä arvokilpailuissa, mutta jäi kaikissa mitaleitta. Viimeiseksi otteluksi jäi MM-puolivälierän tappio Sveitsille vuonna 2018.
Marjamäen epäonnistuneen kaksikautisen jälkeen Jukka Jalonen palasi Leijonien valmennusvastuuseen ja aloitti historiallisen menestysjakson: MM-kulta 2019, MM-hopea 2021, olympiakulta 2022 ja MM-kulta 2022.
– Tiedän, että tämä oli viimeinen otteluni maajoukkueen päävalmentajana. Mutta tappion jälkeen tunteet ovat pinnassa. Tappio harmittaa, Jalonen väisti kysymykset siitä, millaisia ajatuksia pitkän ja menestyksekkään päävalmentajapestin päättyminen aiheutti.
Suurmaat voittivat Leijonat
Sheddeniä ennen edellinen voittoon päävalmentajapestinsä päättänyt leijonaluotsi oli Curt Lindström, jonka hänenkin pitkän jaksonsa (1993–97) lopussa oli väljähtynyt maku, kuten Jalosella nyt kahden puolivälierätappion jälkeen.
Lindström valmensi Suomen olympiapronssille ja MM-hopealle 1994 ja huippuna ensimmäiseen maailmanmestaruuteen 1995, mutta tuo jäi ruotsalainen poppamiehen viimeiseksi mitaliksi Leijonien päävalmentajana.
Tukholman kultakevään jälkeen hän valmensi Leijonia vielä MM-kilpailuissa ja World Cupissa 1996 sekä MM-kotikisoissa 1997. Viimeksi mainituissa Suomi voitti ylemmän jatkosarjan päätteeksi Yhdysvallat. Mitalipeleihin ei ollut asiaa, joten Lindströmilläkään päävalmentajajakso ei päättynyt onnistumiseen.
Jalonen oli viimeisen ottelunsa jälkeen vielä kiinni pelissä, ei kokonaisuuden summaamisessa. Hän valmensi Leijonia kahden jaksonsa aikana yhteensä 11 kautta.
– Joku muu voi päätellä, millainen perintöni on (seuraavalle päävalmentajalle).
– Siitä olen ylpeä ja tyytyväinen, että saimme ryhmään hyvän ilmapiirin. Toivottavasti se jatkuu jatkossakin.
Leijonat jäi puolivälieriin myös vuosi sitten, joten menestysvuosien jälkeen kahdet viimeiset MM-kilpailut olivat mahalasku. Suomi ei voittanut yhtään jääkiekon suurmaata MM-kilpailuissa 2023 ja 2024.
– Tshekki-peli oli hyvä ja Kanada-peli oli hyvä. Sveitsi peli ei ollut. Siinä emme olleet parhaimmillaan, Jalonen kertasi kolmelle lajin suurmaalle Prahassa pelatussa alkusarjassa kärsittyjä tappioita.