Pääkirjoitus

Juh­la­vii­sa­ri värähti puoli kier­ros­ta

Näin juhannuksena lienee muutama sana juhlinnasta paikallaan. Jännä huomio on se, että juhlakellon viisari on siirtynyt 70-luvulta tähän päivään pyöreästi kuusi tuntia.

Tässä eräänä perjantaina olin soittamassa paikallisessa yökerhossa. Väkeä alkoi valua paikalle vasta puolen yön jälkeen. Eli silloin, kun minun parhaina juhlintavuosinani alettiin kärsiä jo krapulaa.

Olen usein muistellut, kuinka nuorena miehenä jaksoi sunnuntaina touhuta kuin ei missään olisi ollutkaan. Tietysti ikä on yksi vastaus, mutta myös juhlinnan ajankohta merkitsee paljon.

1970-luvulla lähdettiin tansseihin, ja seuraavalla vuosikymmenellä diskoon, viimeistään seitsemältä illalla Nuorten sävellahjan jälkeen. Pakolliset pohjat vetäistiin siis viimeistään kahdeksaan mennessä.

Sillä yhdellä siemauksella, tosin aika pitkällä sellaisella, sitten pärjättiin monesti koko ilta. Nyt ryystäminen alkaa tai jatkuu puolen yön jälkeen, ja päättyy puoli neljältä yöllä.

Näin seuraava päivä on armotta kalsaripäivä, jos on vähänkin enemmän yökehossa ottanut. Vaikka nykyajassa paljon hyvää onkin, olen tässä asiassa kiitollinen, että rilluvuoteni osuivat 70-luvulle ja 80-luvun alkuun.

Polvi on parantunut. Toisaalta, vaikka nuorten juhlimisen ajankohta on koko ajan siirtynyt myöhempään ja myöhempään, on se muuttunut parempaan päin. Se ei enää ole niin humalahakuista.

Vanhoina ”hyvinä aikoina” juhlapaikoilla ei ollut minkäänlaista alkoholitarjoilua, joten Vinetto vedettiin yhdellä kulauksella linja-auton takana ennen portista sisään kävelemistä.

Nyt nuorison juhlinta näyttäisi olevan keskikaljan lipittelyä, eikä illan kovin jätkä ole enää se, joka hulluna humalassa haastaa riitaa jokaisen vastaantulijan kanssa.

Polvi on pojasta parantunut.

Jo alkaa tapahtua. Tänä kesänä ei vaasalaisten pitäisi sanoa, ettei täällä tapahdu mitään. On isoa ja pientä tapahtumaa, nyt myös juhannuksena.

Klemettilä on fiksattu, ja kas, siellä on tänä juhannuksena juhlat, Ari Rintamäen nerokkaassa hybridiravintolassa. Paikka on päivisin tuva-alan myymälä.

Myös rannassa tapahtuu – vihdoin. Kalaranta ja Sisäsatama ovat saaneet uutta ilmettä. Strampen alkaa ruokkia ihmisiä jopa yläilmoissa.

Maailman suurkaupungeista tuttu Dinner in the Sky nousee tänä kesänä Hovioikeudenpuistosta.

Kaikkea en voi luetella tässä, mutta seuratkaa Ikkunaa, niin tiedätte, mitä Vaasassa tapahtuu.

Vesa Koivumäki