Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi uusimmissa ratkaisuissaan neljä langettavaa ja kaksi vapauttavaa päätöstä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyi kanteluissa venäläisten ihmisarvon kyseenalaistaneiden kommenttien ja yhden asiavirheen kautta.
Iltalehti sai vapauttavan päätöksen jutusta, jossa ukrainalaisia haastateltiin Kiovassa juuri ennen Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen vuosipäivää. JSN katsoi, että osa haastatelluista kyseenalaisti venäläisten ihmisarvon.
Neuvoston mielestä ihmisten nimeäminen planeetan suurimmaksi pahaksi tai olennoiksi, jotka vihaavat kaikkea elävää, loukkaisi ihmisarvoa asiayhteydestään irrotettuna. Nyt puhe oli kuitenkin hyökkääjistä ja yleisöllä oli oikeus tietää, mitä hyökkäyssodan kohteena olevat ukrainalaiset heistä ajattelivat.
Tapauksesta tekee mielenkiintoisen se, että jutun on tehnyt ukrainalainen avustaja, jonka 33 juttua Iltalehti poisti verkkosivuiltaan toukokuussa, kun epäilykset juttujen luotettavuudesta heräsivät valokuvista paljastuneen vilpin jälkeen. Myös kantelun kohteena ollut juttu on poistettu. Se oli kuitenkin julki, joten JSN otti tapaukseen kantaa päätöshetkellä olleiden tietojen perusteella.
Toisesta Ukraina-jutusta langettava
Toinen Venäjän hyökkäykseen liittynyt kantelu toi langettavan päätöksen Ilta-Sanomille. Juttu käsitteli venäläistä propagandaa Suomessa julkaisevaa Posi-TV:tä. Kanavan päätoimittaja-juontaja Ilkka Tiaisen kantelussa oli 12 kohtaa, mutta JSN otti käsittelyyn vain asiavirheeseen liittyneen kohdan.
JSN totesi, että Ilta-Sanomat väitti toisen henkilön puheita päätoimittajan sanomisiksi eikä korjannut virhettä, vaikka Tiainen oli korjausta pyytänyt. Olennaisen asiavirheen korjaamatta jättämisestä Ilta-Sanomat sai langettavan päätöksen.
Iltalehti sai vapauttavan päätöksen lisäksi kaksi langettavaa päätöstä. Toinen koski asiavirheitä sisältänyttä, vartijoiden oikeuksia käsitellyttä juttua, toinen Yleisradion rahoitusta käsitellyttä juttua, jossa siinäkin oli JSN:n päätöksen mukaan yksi olennainen asiavirhe.
Yle sai langettavan tapauksesta, jossa lyhyt juttu toisti yrityksen tiedotetta lähes sanasta sanaan vailla mainintaa siitä, että sisältö oli peräisin tiedotteesta. Jutusta sai JSN:n mukaan käsityksen, että Yle olisi haastatellut yrityksen edustajaa. JSN totesi, että juttu oli piilomainontaa.
Ilta-Sanomat puolestaan sai vapauttavan päätöksen saman konsernin eli Sanoman tv-ohjelmaa käsitelleestä jutusta. Se ei ollut piilomainontaa, eikä konsernisidoksen mainitseminen ollut välttämätöntä. Toivottavaa sidoksen mainitseminen kuitenkin olisi ollut, JSN sanoo, sillä yhteyden mainitsematta jättäminen saattoi heikentää yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen.