Sika, se joulumielen tuo, lauloi aikoinaan Juice Leskinen tunnetussa joululaussaan.
Minulle sika tai kinkku ei tuo joulumieltä, mutta monelle muulle jouluruuat, tai joku erityinen ruokalaji, saattaa olla koko joulun kohokohta.
Tehtyäni lähipiirissä pienen gallupin huomasin, että joulumieli tulee eri ihmisille erilaisista asioista. Joulumieli myös tarkoittaa eri ihmisille erilaisia tunnelmia.
Joidenkin mielestä joulumieli on tyytyväinen ja hyväntuulinen, kiireetön tai rauhallinen, ehkä jopa onnellinen olotila. Toisille joulumieli on iloinen, leikkisä ja humoristinen mielentila.
Mistä sinulle syntyy joulumieli? Pysähdy hetkeksi miettimään sitä. Mitä silloin tapahtui ja millaista teillä oli, kun huomasit olevasi erityisen hyvällä mielellä jouluna?
Kirjapiirini rouva kertoi, että eräänä jouluna hän oli päättänyt antaa heille kokoontuville lähisukulaisille lahjaksi joulupaidat. Mitä hullunkurisempi tai tyylittömämpi paita, sitä parempi. Hän suuntasi askeleensa vaasalaiselle kirpputorille ja löysi yhdellä kerralla kaikille jouluvieraille sopivat paidat.
Humoristinen lahjaidea ja satumainen tuuri, ettei tarvittu kuin yksi ostosreissu, toivat hänelle leikkisän joulumielen. Ja mikä riemu syntyikään, kun aattona paketista paljastui hullunkurinen joulupaita myös ystävälleni itselleen.
Työtoverini kertoi, että hänelle leppoisa, hyvän tuulen joulumieli syntyy yhdessä olemisesta ja tekemisestä. Heidän perheessään äiti vastaa jouluruuista, mutta kutsuu vuorotellen jonkun jouluksi tulleista vieraista valmistamaan niitä kanssaan keittiöön.
Ruokien valmistamisen lisäksi joulun yhdessäoloa voi olla vaikkapa joulupuun koristelu, lautapelien pelaaminen tai joulukirkossa käyminen. Lahjojen jakaminen yhdessä kruunaa monen joulun, varsinkin lapsiperheissä.
Hektisen työn ja arjen pyörityksen vastapainoksi minä tavoittelen levollista, rauhallista joulumieltä.
Minulle tyytyväisen olon ja mielenrauhan tuovat toistuvat jouluperinteet, jotka ovat pysyneet samana läpi oman lapsuuteni ja lasteni lapsuuden aina näihin päiviin asti, kun olemme kaikki aikuisia.
Tällainen perinne on esimerkiksi kokoontuminen kuuntelemaan, kun Suomen Turku julistaa joulurauhan jouluaattona puoliltapäivin. Joulurauhan julistaminen Turussa on ikiaikainen tapa, peräisin 1300-luvulta. Se on radioitu vuodesta 1935 lähtien ja televisioitu vuodesta 1983. Kun kuulen aloitussanat: Huomenna, jos Jumala suo..., tunnen olevani osa todella pitkää historiaa.
Toinen toistuva tapa perheessämme on viedä aattona kynttilät edesmenneiden läheisten ja ystävien haudoille. Koska omaa sukuani ei ole haudattuna Vaasaan, asetan kynttiläni muualle haudattujen muistomerkille Vaasan siunauskappelin edustalle. Miten kaunis hautausmaa onkaan tuhansien kynttilöiden loistaessa pimeässä!
Seuraava Vaasa-lehti ilmestyy vasta 8.1.2025
Toivottavasti sinäkin, Vaasa-lehden lukija, saat kokea hyvän joulumielen tänä vuonna. Se voi syntyä yhtä hyvin pienenpienestä tapahtumasta kuin suurensuuresta asiasta.
Seuraava Vaasa-lehti ilmestyy vasta vuodenvaihteen jälkeen, keskiviikkona 8.1.2025.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025 kaikille Vaasa-lehden lukijoille!