Koti on paikka, jossa olemme turvassa. Haaveilemme kotimme rauhasta, kun mieli laahaa maata ja olo on väsynyt. Kodissa juhlitaan tai eletään arkea. Sitä laitetaan kauniiksi, se vuorataan lämpimäksi ja kutsuvaksi.
Koti luo muurit ulkomaailmaan, ja kotona saamme riisua aseemme ja olla paljaina itsellemme ja läheisillemme. Kotiin ei tule kuka vain, vaan sinne kutsutaan. Perheiden aikuiset luovat kodin lapsilleen. Lapsen kodin tulee olla paikka, jossa hän saa olla turvassa ja jossa häntä suojellaan. Mikään paha ei saisi rikkoa turvapaikkaa.
Sitten koti muuttuu. Vanhempi ei pysty suojelemaan edes itseään. Aseet on nostettu vasten läheisen kasvoja. Henkinen ja fyysinen perheväkivalta murentaa turvapaikan, eikä ole edes varmaa, pääseekö väkivallan jälkeen kodistaan enää ulos elävänä.
Kun kotiin ei voi mennä, minne menemme?
Haastattelin viime vuonna perheväkivaltaa kokeneen naisen. Hän lähti väkivaltaisesta parisuhteesta, mutta ero ei sujunut sormia napsauttamalla. Parisuhteessa uskotaan anteeksiantoon ja muuttumiseen viimeiseen asti. Nainen eli uudessa kodissaan, mutta turvattomana. Kesti kauan ennen kuin hän pääsi jaloilleen.
Pari vuotta sitten haastattelin naista, joka koki fyysistä väkivaltaa.
"Miksi et lähde? ", kysyin.
"Minne?" oli vastakysymys.
Kenellä on paikka, minne voi mennä sitten, jos se läheisin iskee vasten kasvoja. Sukulaisille, joille pitäisi kertoa oma onneton tarina, vai ystävän luo?
Kauhajoella on turva-asunto, jossa on henkilökuntaa päivisin. Seinäjoella on kaksi kaupungin turva-asuntoa. Niissä ei ole henkilökuntaa lainkaan. Perheväkivaltaa kohtaavat ihmiset voidaan ohjata Vaasaan tai Kokkolaan, näissä kaupungeissa on turvakodit.
Nyt vakavaan ongelmaan on tartuttu, ja sosiaali- ja terveysministeriöltä on haettu rahoitusta Seinäjoelle perustettavaa ensi- ja turvakotia varten. Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistyksen toimintaa on lähdetty laajentamaan koko maakuntaan.
" Olemme tulossa vahvemmin Seinäjoelle ja muillekin alueille. Haluamme tarjota palveluita koko maakunnan alueella" liiton toiminnanjohtaja Minna Laihorinne toteaa sunnuntain Ilkan haastattelussa.
Samassa jutussa todetaan, että turvakodille on kasvavaa tarvetta Etelä-Pohjanmaalla muun muassa neuvolan puolelta. Neuvolan kautta yhdistyksen toiminnan piiriin on saapunut aiempaa enemmän väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita odottavia äitejä. Huutavatko he hädissään: mistä turvallinen koti tulevalle perheelle ja syntymättömälle lapselle, äidille?
Turvakodin saaminen Seinäjoelle on merkittävä apu perheväkivallasta kärsiville. Silloin pystytään puuttumaan ongelmaan jo ensimmäisestä lyönnistä. Koti tarjoaa suojamuurin sellaiselle, jolta se omasta kodista on kadonnut.
ELINA NYSTRÖM