Autoritaarisilla valtioilla, käytännössä Kiinalla ja Venäjällä, on monta syytä haluta omistuksia Suomessa sijaitsevista datakeskuksista. Siihen liittyy suojelupoliisin mukaan riskejä, joita voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti torjua paremmin.
Datakeskusten perustaminen ei vaadi Suomessa lupaa. Supon erikoistutkijan Veli-Pekka Kivimäen mukaan tällä hetkellä viranomaiset saavat suunnitelmista tietoa usein myöhään.
– Meillä ei ole mitään sellaista velvoittavaa sääntelyä, joka pakottaisi kertomaan, että tänne on tulossa datakeskushanke, Kivimäki sanoo STT:lle.
Esimerkiksi tonttivuokrasopimukset voivat olla kunnissa jo valmiina, kun hankkeet tulevat julki.
– Jos firma on onnistunut tekemään tonttivuokrasopimuksen, se saattaa olla sellainen askel, josta on vaikea enää peruuttaa.
Nyt lausuntokierroksella oleva sijoituslupalaki auttaisi Kivimäen mukaan torjumaan datakeskuksiin liittyviä riskejä.
– Se mahdollistaisi sen, että datakeskushankkeista tulisi seurattava kohde, jolloin niistä tulisi viranomaisillekin aikaisessa vaiheessa tietoa.
Autoritaarisiin valtioihin liittyviä omistuksia saatetaan supon mukaan peitellä monimutkaisten järjestelyiden taakse.
– Yritys voi peittää omistusketjun sillä tavalla, että se näyttää eurooppalaiselta yritykseltä, Kivimäki sanoo.
Valtavaa tekoälytehdasta Lappeenrantaan rakentava hollantilaisyhtiö Nebius Group oli ennen Yandex N.V. Tämä venäläisen Yandexin hollantilainen emoyhtiö kertoi vuonna 2024 myyneensä Venäjän-liiketoimintonsa ja muutti nimensä. Nebiuksella on datakeskus myös Mäntsälässä.
Supo ei kommentoi Suomen datakeskushankkeisiin liittyvien yhtiöiden omistusten mahdollisia kytköksiä Kiinaan tai Venäjään.
– En voi mennä yksittäistapauksiin, joita meillä on, mutta tämä on toki asia, jota seurataan, Kivimäki sanoo.
Mikä datakeskuksissa houkuttelee?
Datakeskuksissa Kiinaa ja Venäjää houkuttelee supon mukaan muun muassa taloudelliset intressit.
– Kiina voi yrittää saada suomalaisiin datakeskuksiin sellaista laskentakapasiteettia, jota ei pystytä Kiinaan luomaan. Vastaavasti Venäjä voi pyrkiä luomaan sellaista kyvykkyyttä, jota he eivät sanktioiden takia muuten saa.
Autoritaaristen maiden omistukset voivat vaikuttaa Suomen kansainväliseen asemaan, Kivimäki sanoo.
– Jos esimerkiksi Kiina pystyy kirittämään omaa tekoälykehitystään käyttämällä vientirajoitettua teknologiaa Suomessa sijaitsevissa datakeskuksissa, on Suomen kansainvälisen aseman kannalta huono, että meillä mahdollistetaan ja sallitaan sellainen toiminta.
Kivimäki sanoo, että omistukset voivat tarjota maille mahdollisuuksia laittomaan kybervakoiluun. Tavoitteena voi olla päästä käsiksi datakeskuksissa säilytettävään dataan.
– Jos dataa varastetaan, se on tietyllä tapaa peruuttamatonta.
Kaikilla datakeskuksilla ei ole velvollisuutta tuntea asiakkaitaan.
– Vaikka meillä olisi ihan legitiimi datakeskus Suomessa, siihen voidaan pyrkiä luomaan sellaisia asiakkuuksia, jotka ovat jollain tavalla haitallisia.
Toukokuussa Hollannin poliisi takavarikoi kahdesta maassa sijaitsevasta datakeskuksesta yhteensä 800 serveriä. Uutistoimisto Bloombergin mukaan servereitä on hyödynnetty venäläishakkereiden tekemissä kyberhyökkäyksissä.
– Jos suomalaisesta datakeskuksesta pyöritetään valtiollista tai rikollista toimintaa muihin Euroopan valtioihin kohdistuen, ei ole hyvä tilanne meidän kannalta, jos on luotu mahdollisuuksia rikolliselle toiminnalle, Kivimäki sanoo.
