Suuri joukko suomalaisdiplomaatteja ilmaisi marraskuussa ulkoministeri Elina Valtoselle (kok.) tyytymättömyyttään Suomen Lähi-idän politiikkaan. Tuolloin 79 ulkoministeriön työntekijää esitti Valtoselle kirjeellä, että Suomen tulisi vaatia Gazaan tulitaukoa ja tuomita Israelin suhteeton voimankäyttö sekä todennäköiset kansainvälisen oikeuden loukkaukset Gazan alueella.
Virkakunnasta ministerille joukolla toimitettu kirje on suomalaisittain äärimmäisen poikkeuksellinen.
– Israel on vastatoimissaan Gazassa selvästi ylittänyt suhteellisuusperiaatteen rajat, kohdistanut iskuja siviili-infrastruktuuriin sekä erityisen suojelun piirissä oleviin rakennuksiin, kuten sairaaloihin ja kouluihin. Nämä ovat todennäköisiä kansainvälisen oikeuden loukkauksia, jopa sotarikoksia, ministeriön työntekijät kirjoittivat.
STT:n näkemässä kirjeessä suomalaisdiplomaatit viittaavat muun muassa kuolleiden lasten ja kuolleiden YK:n työntekijöiden poikkeukselliseen määrään.
Äärijärjestö Hamasin hallinnoiman terveysministeriön mukaan Israelin iskut olisivat tammikuun alkupuolelle mennessä vaatineet yli 23 000 kuolonuhria. Muun muassa YK ja Yhdysvallat ovat pitäneet lukujen mittaluokkaa oikeana.
Valtosen mukaan Suomi tuomitsee kaiken oikeudettoman ja suhteettoman väkivallan. Valtonen kommentoi Suomen linjaa tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
– Suomi on tuominnut Hamasin iskun, ja Suomi tuomitsee aivan yhtä lailla kaiken suhteettoman ja oikeudettoman väkivallan, varsinkin sellaisen, joka suhteettomasti kohdistuu siviileihin.
Valtonen: Samat arvot Lähi-idässä
Valtonen kommentoi kirjettä tiistaina STT:lle sanomalla, että keskustelua Suomen linjasta on hyvä käydä. Sitä muokataan hänen mukaansa ennen kaikkea ulkoministeriön Lähi-idän osaston päivittäisen työn pohjalta, minkä lisäksi hän nostaa esiin myös Suomen YK-edustustojen työn.
Lopulta vastuun kantavat poliittiset päättäjät, hän sanoo.
Valtosen mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja nojaa myös Lähi-idässä ihmisoikeuksiin, demokratiaan, oikeusvaltioon ja tasa-arvoon. Hän myös sanoo, että Suomi on vahva tukija kansainväliselle rikostuomioistuimelle, joka kerää parhaillaan näyttöä muun muassa sotarikoksista alueelta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
– Ja ei kahta sanaa siitä, etteikö Suomi olisi valmis tuomitsemaan ja haluaisikin tuomita – riippumatta siitä, kuka se tekijä on – kaikkia näitä rikoksia, jotka osittain täyttävät jopa vahvat sotarikoksen merkit tai vielä pahempaakin.
Valtosen mukaan vastuuvelvollisuuden ja poliittisten lausuntojen täytyy nojata luotettavaan tietoon, jota alueelta on vaikea saada.
Hän myös sanoo, että Suomi myös on johdonmukaisesti tuominnut Israelin toimet Länsirannalla laittomissa siirtokunnissa, jossa väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet viime kuukausina.
– Olemme vedonneet Israeliin sekä kahdenvälisesti että julkisuuden kautta, että tämä väkivalta pitää saada loppumaan saman tien.
Tulitauon puolelle toisella kerralla
Äärijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin 7. lokakuuta. Israelin mukaan iskussa kuoli noin 1 200 ihmistä ja yli 240 jäi Hamasin panttivangiksi.
Israel on vastannut Gazan palestiinalaisalueilla kovalla kädellä, mihin lännessä on reagoitu vaihtelevasti. Valtonen arvioi STT:lle, että Suomi on ollut hyvin linjassa verrokkimaiden kanssa.
Suomi pidättäytyi lokakuussa äänestämästä YK:n yleiskokouksen välitöntä humanitaarista tulitaukoa koskevan päätöslauselman puolesta. Äänestyksen jälkeen Valtonen sanoi ratkaisun johtuneen siitä, että tekstissä ei tuomittu erikseen Hamasin iskua.
Suomen tavoin lokakuun äänestyksessä toimi 14 muuta EU-maata. Neljä EU-maata vastusti päätöslauselmaa, ja 8 EU-maata sekä Norja äänestivät sen puolesta.
Joulukuussa – vajaa kuukausi diplomaattien kirjeen jälkeen – Suomi äänesti tulitaukoa vaatineen YK:n yleiskokouksen päätöslauselman puolesta. Yleiskokous hyväksyi tuolloin tekstin, jossa vaadittiin välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan ja toistettiin vaatimus, että konfliktin osapuolet noudattavat kansainvälistä oikeutta, panttivangit vapautetaan välittömästi ja ehdoitta ja Gazaan taataan humanitaarisen avun pääsy.
Valtonen kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
– Ensinnäkin parissa kuukaudessa tilanne oli myös aivan radikaalisti muuttunut, ja todistimme jo silloin Gazassa valtavaa humanitääristä katastrofia.
Toiseksi joulukuun päätöslauselmassa viitattiin kirjeeseen, jossa tuomitaan aivan suoraan Hamasin iskut, perustelee Valtonen.
Diplomaattilähteet ovat arvioineet STT:lle, että kansainvälisen yhteisön ja Yhdysvaltojen lisääntynyt kriittisyys Israelia kohtaan on vaikuttanut myös Suomessa.
Tasapainoilua hallituksessa
Perussuomalaisista, kokoomuksesta ja kristillisdemokraateista löytyy myös varsin ehdotonta tukea Israelin linjalle. Diplomaatit arvioivat STT:lle, että hallituksen sisäisen linjan löytäminen on vaatinut tasapainoilua.
Ulkoministeri Valtonen sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että Suomen hallituksella ei ole ollut minkäänlaisia vaikeuksia muodostaa linjauksia Lähi-idästä
– Kuten hyvin perustuslaistakin voi lukea, niin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Suomessa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, sanoi Valtonen.
Eurooppalaiset diplomaatit ovat olleet viime syksystä saakka huolissaan siitä, että haparointi ja toispuoleiset viestit EU:sta Israelin ja Hamasin konfliktissa ovat voineet vahingoittaa myös lännen viestiä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Vaikka Israelin toimet alkoivat hyökkäyksestä Israeliin, tulisi eri maiden yksittäisiä tekoja arvioida samoilla mittareilla.
Tätä huolta voi lukea myös ulkoministeriön työntekijöiden kirjeestä.
– Suomi ei voi unohtaa omaa, vuosien ajan toistamaansa viestiä sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittamisesta. Tämä olisi suorastaan oman etumme vastaista, kirjeessä sanotaan.
Myös muun muassa Hollannissa ja USA:ssa diplomaatit ovat kirjelmöineet Lähi-idän politiikasta poliittisille päättäjille.
Valtonen kertoo suhtautuneensa rauhallisesti
Valtonen vastasi ulkoministeriön henkilöstölle asiassa etäyhteyksin infotilaisuudessa 20. marraskuuta. Ministeriössä Valtosen koettiin suhtautuvan asiaan viileästi.
Valtonen kertoo suhtautuneensa virkakunnan kirjelmöintiin täysin rauhallisesti.
– Näin voi toimia, mutta tietenkin on niin, että me emme voi, kuten totesin, jokaista ulkopolitiikan kysymystä kysyä koko henkilökunnalta. Meillähän ei muuten olisi mitään järkeä esimerkiksi erikoistua ja organisoitua niin kuin me olemme tehneet, Valtonen totesi tiedotustilaisuudessa.
Kirjeen allekirjoittajat ovat olleet pääosin nuoremman polven ulkoministeriön työntekijöitä, eikä allekirjoittajiin lukeudu esimerkiksi Suomen suurlähettiläitä.
Toimintatapa on STT:n tietojen mukaan jakanut vanhempaa diplomaattikuntaa, josta osa on nähnyt kirjeen lähettämisen rohkeana ja kannatettavana ja toiset vierastaneet toimintatapaa.